Kanta-Häme

Kanta-Hämeen korkein puu kohoaa yli 40 metrin korkeuteen – Puujättiläisten mittaaminen vaatii taitoa ja tarkkuutta

Hämeenlinnasta löytyy Suomen paksuin mänty ja korkein tsaarinpoppeli.
Hämeenlinnan Varikkoniemessä kasvavat tsaarinpoppelit ovat lajinsa korkeimpia Suomessa. Poppeleista huolehtii puistomestari Jouko Keskimaa. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan Varikkoniemessä kasvavat tsaarinpoppelit ovat lajinsa korkeimpia Suomessa. Poppeleista huolehtii puistomestari Jouko Keskimaa. Kuva: Pekka Rautiainen

Tiesitkö, että Kanta-Hämeessä kasvaa joukko Suomen suurimpia puita?

Puujättiläisiä voi jalkautua ihmettelemään esimerkiksi Aulangon puistometsään.

Joutsenlammen länsipuolelta voi tarkkasilmäinen löytää Hämeenlinnan korkeimman douglaskuusen (38,0 metriä) sekä maakunnan korkeimman siperianpihdan (37,6 metriä).

Kanta-Hämeen korkeimman puun titteliä pitää hallussaan yksityisomistuksessa olevalla maalla Hattulassa kasvava douglaskuusi, jonka pituudeksi on mitattu 40,4 metriä.

Suomenennätyslukemiin kohoavia jättiläisiä löytyy lähempää Hämeenlinnan keskustaa.

Hämeenlinnan Varikkoniemessä kasvavat Suomen korkeimmat tsaarinpoppelit. Kourallinen puita kurkottaa korkeuksiin aivan puistopolun vierellä.

Korkein poppeli yltää viimeisimmän mittauksen mukaan 35,2 metrin korkeuteen. Paksuutta rungossa on rinnankorkeudella kunnioitettavat 568 senttimetriä.

– Varikkoniemi on rehevä kasvupaikka. Sekä kosteutta että valoa on riittävästi, kertoo Hämeenlinnan puistomestari Jouko Keskimaa.

Poppeleiden arvioidaan olevan yli satavuotiaita. Niiden latvat ovat vielä vehreät, ja Keskimaa arvelee puiden kasvavan yhä pituutta.

Kolme kisasarjaa

Puujättiläiset luokitellaan yleensä kolmeen eri sarjaan. Ennätystitteleitä jaetaan pituudesta, paksuudesta ja tilavuudesta.

Nämä eivät välttämättä ole samoja puita.

Puu, joka on pitkä, ei aina ole paksu eikä sillä välttämättä ole kuutioitakaan niin paljoa kuin jossakin toisessa puussa.

Esimerkiksi näin: Hämeenlinnan tsaarinpoppelit ovat lajinsa korkeimpia Suomessa.

Tilavuudeltaan suurinta tsaarinpoppelia Kanta-Hämeestä ei kuitenkaan löydy. Sen tittelin voittaa Päijät-Häme.

SE-lukemiin rungon paksuudessa sen sijaan pääsee Hämeenlinnan Pikku-Parolassa kasvava metsämänty, joka on Suomen paksuin mänty. Korkeutta sillä on vain vaatimattomat 13,3 metriä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas puu on nimetty Keisarinmännyksi, sillä perimätiedon mukaan sen oksien suojissa lepotaukoa ovat pitäneet useat monarkit ja hallitsijat.

Tsaarinpoppeleiden runkoon kasvavia vesiversoja siistitään aika ajoin, jotta puut eivät puskaudu. Jouko Keskimaa kertoo, että versoista voisi kasvattaa uuden poppelin. Kuvaaja: Pekka Rautiainen

Ennätykset kiinnostavat

Varsinaista syytä ennätyspuiden etsimiselle ja mittaamiselle ei ole.

Luonnonvarakeskuksen asiantuntija, metsätalousinsinööri Esko Oksa kertoo, että kyse on enemmän yleisestä kiinnostuksesta.

– Ennätykset kiinnostavat ihmisiä. Kun tiedetään maailman suurimmat puut, niin etsitään myös Euroopan, Suomen ja oman maakunnan ennätyspuita.

Puiden ikä voitaisiin määritellä kairaamalla puun rungosta näyte ja laskemalla siitä puun vuosilustojen määrä.

Kairaaminen kuitenkin altistaisi puuvanhukset homesienitartunnalle, joten jättiläispuiden ikää ei yleensä mitata.

Tsaarinpoppelit kasvavat Varikkoniemessä aivan kävelyreitin kupeessa. Kuvaaja: Pekka Rautiainen

Lista elää kuten puutkin

Puista kerättävä tieto voi vanheta nopeasti, sillä ennätyspuiden lista elää jatkuvasti.

Puuvanhuksia kaatuu ja uusia puita kasvaa ennätyslukemiin

Puujättiläisten sijaintitietojen julkistamiseen liittyy käytännön ongelmia, etenkin jos ne sijaitsevat yksityistonteilla.

– On aina varmistettava, että on maanomistajan lupa, jos puu laitetaan kartalle kaikkien nähtäville, Oksa kertoo.

Hämeenlinnassa on onneksi paljon suuria puita, jotka ovat kaupungin mailla, eivät yksityisomistuksessa.

Niiden merkitseminen julkisiin karttoihin ei ole ongelma. HÄSA

 

Puiden mittaaminen

Luonnonvarakeskus ylläpitää rekisteriä Suomen suurimmista puista.

Ennätyspuita mitataan kolmessa sarjassa. Nämä ovat pituus, paksuus ja tilavuus.

Puita mitataan eri menetelmillä eri tilanteissa.

Puun paksuus mitataan virallisesti rinnankorkeudelta eli 1,3 metriä puun syntypisteestä ylöspäin.

Aina tämä ei onnistu, kun kyse on monihaaraisista puista. Silloin mittauskorkeus voi olla joku toinen jolloin se mainitaan erikseen.

Puun korkeus mitataan erilaisilla elektronisilla mittareilla.

Tilavuuden selvittämiseksi puun voi kuutioida karkeasti rinnankorkeusläpimitan ja pituuden avulla. Tarkempi kuutiomäärä mitataan laserkeilaimella.