Kanta-Häme

Kanta-Hämeen kunnanjohtajat harmittelevat rakennelain tiukkaa aikataulua

 

Sekä Hämeenlinnan että Riihimäen seudulla harmitellaan kuntauudistuksen seuraavan vaiheen tiukkaa aikataulua.  Kunnilta odotetaan lausuntoa rakennelakiluonnoksesta maaliskuun 7. päivään mennessä.
 
– Näennäisesti aikaa on nyt enemmän kuin viimeksi, mutta todellisuudessa ei, sanoo Hattulan kunnanjohtaja Heidi Rämö.
 
Samaa sanoo Hausjärven Päivi Terävä, joka laskee, että käytännössä lausunnon antamiseen jää aikaa kuukausi. 
 
Tämä joutuu siitä, että lausunnon antavat uudet valtuustot, joiden toimikausi alkaa ensi vuoden alussa. Aluksi uusia valtuutettuja koulutetaan, ja varsinainen valtuustotyö käynnistyy tammikuun lopulla.
 
– Uusilla valtuutetuilla on paljon omaksuttavaa muutenkin, ja tämä joudutaan juoksemaan kokoon uudella porukalla, Heidi Rämö sanoo.
 
Käytännössä kaikki selvittävät
Kuntauudistusta ohjaavaa rakennelakia valmisteleva työryhmä viimeisteli ehdotuksensa torstaina. Kuntien yhdistymistä ohjaavat kriteerit hallitus linjasi jo viime kesänä, mutta nyt niitä sekä uudistuksen aikataulua on tarkennettu.
 
Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia Suomen kuntia. 250 kuntaa joutuu tekemään selvityksen sen takia, että niissä on vähemmän kuin 20 000 asukasta. 
 
Muilla selvitysvelvollisuus täyttyy esimerkiksi työpaikkaomavaraisuuden vaatimusten tai yhdyskuntarakenteen takia.
 
Hämeenlinnan seutu yhdessä
Lakiluonnoksen mukaan kunnilla on mahdollisuus valita selvityskumppanit.  Kuntien on tehtävä päätökset ja ilmoitettava valintansa vuoden kuluttua marraskuussa. 
 
Jollei päätöstä ole syntynyt ja selvitystä tehty vuoden 2014 huhtikuuhun mennessä, valtioneuvosto tulee määräämään selvitysmiehen ja sanelemaan kumppanit.
 
Tosin osalle kunnista selvityssuunta ilmoitetaan lakiluonnoksen perusteluissa. 
 
Niissä mainitaan, että esimerkiksi Hattula ja Janakkala joutunevat tekemään selvityksen yhdessä Hämeenlinnan kanssa, koska selvitysperusteena on yhdyskuntarakenne ja työpaikkaomavaraisuus. (HäSa)
 
 

Hämeenlinna: Luonnos ei tule ulkoavaruudesta

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén pitää hyvänä sitä, että kuntarakennelaki on saatu vihdoin liikkeelle. Lausuntojen antamiseen varattua aikaa hän pitää vähintään riittävänä.
 
– Eihän tämä asia uutena mistään ulkoavaruudesta tule. Valmiudet lausuntojen antamiseen on, ja sisältökin taitaa olla jo tiedossa, hän sanoo.
 
Hämeenlinna on aiemmin ollut seudun kolmen kunnan yhteisen selvitystyön ja myös kuntaliitoksen kannalla. Hattula ja Janakkala taas ovat vastustaneet molempia.
Hellsténin mukaan uudistuksen peruslogiikka on hyvä.
 
– On tärkeää, että uudet kunnat muodostuvat työssäkäyntialueista tai muista toiminnallisista kokonaisuuksista.
 
Hän uskoo, että Hämeenlinnan päättäjät pitävät jatkossakin kolmen kunnan yhdistymistä toivottavana.
 
– Seudun elinvoimaisuuden ja myös kuntalaisten palvelujen kannalta se olisi pitkässä juoksussa paras ratkaisu. (HäSa)  
 
 
 

Hattula: Suurin huoli sote-puolesta

Hattulan kunnanjohtaja Heidi Rämö harmittelee sitä, ettei hallituksen sosiaali- ja terveyspuolen linjauksista saatu vieläkään mitään selvyyttä.
 
– Se on niin keskeinen asia, että se vaikuttaa kunnan lausuntoon koko rakennelakiluonnoksesta, Rämö sanoo.
 
Hattula huolehtii perusterveydenhuollon palveluistaan tällä hetkellä yhdessä Janakkalan kanssa. Myös sosiaalitoimen yhteistyötä on valmisteltu, mutta Hattula on mukana muissakin selvityksissä.
 
– Esimerkiksi maakunnallista terveydenhuollon suunnitelmaa tehdään yhteistyössä.
 
Rämön mukaan Hattulassa on tärkeää vahvistaa omaa taloutta ja palveluita, vaikka käytännössä kaikki kunnat joutuvatkin tekemään liitosselvityksen.
 
– Kriisikunnan kriteerit eivät meidän osaltamme täyty. Kunta on tosin velkaantunut, mutta velkaa ei ole otettu käyttömenojen maksamiseen vaan maanhankintaan ja investointeihin, Rämö huomauttaa. (HäSa)
 
 

Janakkala: Valtavasti turhaa selvittämistä

Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen ei tuijottaisi yksittäisiä kuntarakennelakiluonnoksen kriteerejä.
 
– Kriteeristö on rakennettu sillä tavalla, että käytännössä kaikki kunnat joutuvat tekemään kuntaliitosselvityksen. Tämähän tiedettiin jo kesällä.
 
– Mutta jos yhden kriteerin nostaisi muiden yli, se olisi talous. Kuntien pitää jatkossa selvästi paremmin ruveta hoitamaan talouttaan ja huolehtia siitä, että oma menopohja pysyy kurissa.
 
Janakkalankin uusi valtuusto joutuu heti alkutöikseen miettimään kunnan talouden tasapainottamista. Samaan aikaan pitää laatia lausuntoa kuntarakennelaista. Aikaa on maaliskuun alkupuolelle.
 
Varsinaisen kuntaliitosselvityksen teolle on aikaa runsas vuosi.
 
– Janakkalassa on selkeä itsenäisyystahto, joten en olisi lähtenyt selvittämään, jos ei olisi pakko.
 
Kuntarakennelakiluonnos merkitsee Ahosen mielestä tiukkaa valtionohjausta kuntiin vuoteen 2016 saakka. Se ei kuitenkaan sisällä kuntaliitospakkoa.
 
– Lähtöasetelma on ihmeellinen. Tämä aiheuttaa valtavasti turhaa selvittämistä. Välissä ovat yhdet eduskuntavaalitkin.
 
Ahosen mielestä myönteistä on se, ettei rakennelakiesitys liity valtionosuusuudistukseen. 
 
– Mutta se ei ole oleellista meidän kannalta, koska Janakkala, Hattula ja Hämeenlinna ovat niin vähän riippuvaisia valtionosuuksista. 
 
 

Kelpaako liitos Riihimäen kanssa Hausjärvelle ja Lopelle? 

Riihimäen seutukunnalla joudutaan jälleen tiukkoihin neuvotteluihin. Hausjärvi ja Loppi ovat tähyilleet neljän kunnan liitokseen Hyvinkään ja Riihimäen kanssa. Hyvinkää taas suuntautuu yksinomaan metropolialueelle.
 
– Näyttää siltä, että valtio voi velvoittaa Hyvinkään selvitystyöhön Riihimäen seudun kuntien kanssa, vaikka Hyvinkää kuuluukin metropolialueeseen, miettii Päivi Terävä Hausjärveltä.
 
Näin voisi käydä, jos Hyvinkään katsotaan toiminnallisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti kuuluvan kolmen naapurinsa kanssa samaan alueeseen. 
 
Hausjärvi ja Loppi ovat molemmat jo viime huhtikuussa linjanneet lähtevänsä selvitykseen, jos se tehdään neljän kunnan alueelta. Sen sijaan Hyvinkään pudottaminen selvityksestä on ollut kunnissa ei-toivottu tilanne.
 
Riihimäellä taas on koko ajan ajettu vain kolmen kunnan liitosta.
 
Riihimäen hallintojohtaja Jussi Savola toteaa edessä olevan kuntien keskeiset neuvottelut alueesta ja kumppaneista.
 
– Meillä kuntaliitosta kipeämpi kysymys on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Siihen ei tässä saatu mitään uutta työkalua, Savola sanoo.
 
Savola arvostelee tiukasti sote-rakenneuudistuksen uutta sisältöä, jota ei kuntatasolla jäänyt mitään käteen. Paperissa kerrotaan, ettei 20 000 asukkaan väestöpohja riitä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämiseen.
 
– Me ihmettelemme nyt, onko väestöpohja 50 000 vai 100 000 asukasta. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen 46 000 asukasta ei riitä, joten tilanne vaatii uutta, laajaa tarkastelua, Savola toteaa.
 
Sote-paperista selviää, että nyt sosiaali- ja terveysministeriö lähettää liikkeelle kaikille viidelle Erikoissairaanhoidon vastuualueelle (Erva) erikoisselvitysmiehen. 
 
Työn perusteella ministeriön virkamiestyöryhmä tulee esittämään mitkä perusterveyden- ja erikoissairaanhoidon palvelut kunnat voivat järjestää itse. Samalla selviää kuinka suuri väestöpohja on oltava yhteistyöalueilla, joilla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään.
 
Riihimäen seutukunnalla lopullisia ratkaisuja syntyy vasta, kun sosiaali- ja terveysministeriöltä saadaan konkreettiset linjaukset ja numerot väestöpohjien suuruuksista. (HäSa) 
 
 

 

Päivän lehti

30.3.2020