Kanta-Häme

Kanta-Hämeen kuntien on nyt linjattava kantansa vapaaehtoiseen soteen – pelissä voi olla koko maakunnan olemassaolo

Hämeen liitto pyytää Kanta-Hämeen kuntien valtuustoilta linjaukset siitä, haluavatko ne ryhtyä valmistelemaan vapaaehtoista maakunnallista sote-organisaatiota vai eivät.

Tällä varaudutaan hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen kaatumiseen, muuttumiseen tai oleelliseen viivästymiseen. Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen alulle panema ja maakuntahallituksen hyväksymä kysely ei liity Oma Häme -valmisteluun.

– Tämä on Plan B eli kakkosvaihtoehto. Kyse on pohjimmiltaan siitä, halutaanko tämän maakunnan olevan olemassa, hän kiteyttää.

Maakuntien määrää saatetaan joka tapauksessa jatkossa vähentää. Jos näin käy, todennäköisimpiä liitospalikoita ovat ne pienet maakunnat, jotka eivät ole rakentaneet maakunnallista sotea omaehtoisesti. Erikoissairaanhoidon näkökulmasta pienen Kanta-Hämeen voisi jo nyt yhdistää luontevasti Pirkanmaahan.

 

Jos sote-paketti kaatuu, Kanta-Hämeen kohtalon ratkaisee Riihimäen suunta.

Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti juuri lokakuun alussa, että jollei valtakunnallinen maakunta- ja sote-uudistus toteudu suunnitellusti, kaupunki käynnistää ”laajan vaihtoehtoisselvityksen maakunnan ja sairaanhoitopiirin vaihtamisesta sekä muistakin yhteistyörakenteista”. Kaupunki aikoo selvittää muun muassa mahdollisuuden liittyä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymään ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Maakunnan vaihto vaatii valtioneuvoston päätöksen.

Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri (sd.) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riku Bitter (kok.) toteavat, ettei kaupunki ole aikeissa muuttaa juuri tekemäänsä linjausta.

– Mikään ei ole muuttunut. Kanta-Hämeen oma sote-malli on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Näihin asioihin ei voi ottaa tarkempaa kantaa ennen selvityksiä, Nahkuri sanoo.

– Jos valtakunnallinen sote-uudistus kaatuu, seuraavia askeleita täytyy miettiä rauhallisesti.

Riihimäkeläisiä epäilyttää ennen kaikkea se, että erikoissairaanhoidon kautta Kanta-Häme kiinnittyy Riihimäen näkökulmasta väärään suuntaan eli Pirkanmaahan.

 

Suopeimmin uuteen maakunnalliseen sote-organisaatioon on koko ajan suhtautunut Hämeenlinna. Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) ja valtuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.) ovat tyytyväisiä siihen, että asia viedään vihdoin valtuustotasolle.

– On hyvä selvittää ihan oikeasti, mitä mieltä kunnat ovat. Itse uskon, että asioita olisi viisasta hoitaa yhdessä, Rautio sanoo.

– Hieman hämmästelen, miten pienemmät kunnat pärjäisivät yksin, kun Hämeenlinnakaan ei pärjää.

Myllykangas sanoo, ettei tähänastista Oma Häme -valmistelua kannattaisi heittää hukkaan, vaikka valtakunnallinen sote kaatuisi.

 

Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola (sd.) ja valtuuston puheenjohtaja Mika Penttilä (kok.) suhtautuvat varovaisen myönteisesti uuteen maakunnalliseen sote-malliin.

– En osaa vielä sanoa, mitä vastaamme kyselyyn, mutta ei sitä ainakaan tyrmätä. Eri asia on, miten ja missä muodossa yhteistyötä ja valmistelua jatketaan, Lepola sanoo.

Hänestä Forssassakin nähdään, etteivät pelkät seudulliset kuntayhtymät enää riitä.

Penttilän mukaan Forssassa ollaan ”odottavalla kannalla ja avoimin mielin”.

– Ratkaisuja tehdään, kun valtakunnalliset ratkaisut selviävät. Itselläni on sellainen olo, että olisimme myötämielisiä myös maakunnalliselle kokonaisuudelle.

Penttilän mielestä olisi kummallista, jos Forssa kieltäytyisi maakunnallisesta yhteiskuviosta tilanteessa, jossa kaupunki kuitenkin kannattaa kahdeksan tähden sairaalaa eli Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien yhteistä yhtiötä. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita