Kanta-Häme Hattula

Kanta-Hämeen omenat kasvavat kotipuutarhoissa - Matka lähimmälle tuoremehuasemalle venyy koko ajan, nyt se on Hyvinkäällä

Suurin osa tuholaisista on jättänyt hedelmät rauhaan. Kanta-Hämeen omenasadosta on tulossa hyvä.
Kuva: Sara Aaltio
HAMKin Lepaan yksikössä viljellään toistakymmentä eri omenalajiketta. Tuotepäällikkö Keijo Juntusen mukaan hedelmiä tulee tänäkin vuonna yllin kyllin. Kuva: Sara Aaltio

Ensimmäiset omenalajikkeet on jo saatu korjattua ja seuraavia kerätään parhaillaan. Omenien satokausi alkaa näillä näkymin ensi viikolla.

– Omenasato on hyvä, sillä omenoilla ei ole ollut tänä vuonna kiusanaan tavallisia tuholaisia. Muumio-omenoita tulee vähän, eikä pihlajamarjakoitakaan ole paljon liikkeellä, sillä hyönteiset ovat siirtyneet omenapuista pihlajiin, Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntija Satu Nokkonen sanoo.

Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön omenatarha on yksi Kanta-Hämeen harvoista ammattimaisesti hoidetuista tarhoista. Noin hehtaarin tarhassa kasvaa kymmeniä eri omenalajikkeita, joista vanhimmat ovat koulun itsensä risteyttämät Lepaan Liereä ja Lepaan Meloni 1900-luvun alusta.

– Omenoista tulee satoa kahdeksan tonnia, josta suurimman osan käyttää Lepaan viinitila. Lähikauppaan ei omenaa juurikaan riitä, tuotepäällikkö Keijo Juntunen kertoo.

Erityisasiantuntija Marja Kallela Pro Agriasta kutsuu Kanta-Hämettä omenan suhteen erikoiseksi maakunnaksi. Omenoita on, mutta pääasiassa ne ovat ihmisten omissa puutarhoissa. Omenatarhoja on maakunnasta turha etsiä, mutta niin on tuoremehuasemiakin.

Toisin oli vielä 1980-luvulla, jolloin Kanta-Hämeessä oli lukuisia tuoremehuasemia. Aivan 2000-luvun alussa suljettiin asema Hämeenlinnasta, sitten Riihimäeltä ja Janakkalasta. Tällä hetkellä lähimmät tuoremehuasemat ovat Hyvinkäällä.

– En toisaalta kyllä ihmettele sitä. Asema työllistää pyörittäjänsä kahdeksi viikoksi ja sen jälkeen se on tyhjä, Kallela sanoo.

Jos itse ei tarvitse kaikkia puutarhansa omenoita, kannattaisi ne antaa sellaisille, jotka eivät omia omenoita pysty kasvattamaan. Monen portinpielessä on jo omenasankoja ja Facebookissa ilmoitetaan tämän tästä ylimääräisistä omenoista.

Marja Kallelan mielestä on hienoa, että ylijäämäomenoita riittää monelle.

– Missään tapauksessa omenoita ei kannata heittää vaikkapa ojaan. Se vain lisää alueen peuramääriä, eikä siinä sitten taas ole mitään järkeä, Kallela sanoo.

Keijo Juntunen sanoo, että monilla puutarhakasveilla on hyvä sato joka toinen vuosi. Mitä luultavimmin ensi vuoden omenasato on vähäinen. Tilanteeseen voi kuitenkin vaikuttaa itsekin.

Kuva: Sara Aaltio

Mitä voin tehdä sadon parantamiseksi?

– Omenapuut kannattaa ns raakileharventaa. Poista raakileista kolmasosa, kun ne ovat kasvaneet parisenttisiksi. Yleensä tämän voi tehdä juhannuksen jälkeen.

Kasvavatko esimerkiksi mustaherukat samalla tavalla joka toinen vuosi?

– Mustaherukkasato on tänä kesänä todella vaatimaton. Pensaista ei kannata leikata kuitenkaan kuin pari kuivinta oksaa. Joskus pensaita voi kastella ja vähän lannoittaa. Ensi vuonna mustaherukkasato on jo paljon parempi.

Asiasanat

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic