Kanta-Häme

Kanta-Hämeen pirstaleiset lasten ja perheiden palvelut yhtenäistetään – painopiste varhaisen vaiheen apuun

Varhaisiin keskusteluihin perustuva TLP-menetelmä aiotaan iskostaa Kanta-Hämeen kaikkiin kuntiin.

Koko Kanta-Hämeen lasten, nuorten ja perheiden palvelut ajetaan yhteiseen toimintamalliin. Sen keskiössä ovat varhainen huomiointi ja uusi keskustelumenetelmä, jonka käyttöön koulutetaan kaikki perheitä kohtaavat julkisen sektorin ammattilaiset yli toimialarajojen.

– Palvelut ovat tällä hetkellä pirstaleisia. Kokonaisuus selkeytyy ja asiakaskokemus yhdenmukaistuu, jos maakuntaan saadaan yksi yhteinen toimintamalli, jota käytetään sekä kuntien järjestämissä että maakunnille siirtyvissä palveluissa, sanoo lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) Kanta-Hämeessä vetävä Jari Pekuri Oma Hämeestä.

Jatkossa kaikki tarvittava apu on tarkoitus koota perheen luokse mahdollisimman nopeasti sen sijaan, että perhettä alettaisiin pallotella palvelusta toiseen.

 

Palvelujen hajanaisuus ja kirjavuus ovat omalta osaltaan kasvattaneet lastensuojelun taakkaa. Moni lapsi ja nuori on jäänyt vaille oikeanlaista huomiota ja pudonnut kevyempien palvelujen ohi tai läpi ongelmakierteeseen ja lopulta lastensuojelun toimenpiteisiin.

– Tietokaan ei tällä hetkellä kulje eri ammattilaisten välillä niin kuin sen pitäisi kulkea, Pekuri sanoo.

Kunnilla on suuri taloudellinenkin intressi tehostaa alkuvaiheen tukea, sillä lastensuojelumenot ovat karanneet käsistä.

Muutoksen kulmakiveksi valitulta Toimiva lapsi ja perhe -menetelmältä (TLP) odotetaan mitattavia tuloksia, mutta mittarit ovat toistaiseksi luomatta.

– Haluamme raakaa faktaa menetelmän vaikuttavuudesta, Pekuri toteaa.

 

Pisimmällä TLP:n käytössä on Forssan seutu. Menetelmään on koulutettu seudulla 280 työntekijää ja parikymmentä kouluttajaa, ja mallia on jo pari vuotta sisäänajettu muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

– Meillä se läpäisee oikeastaan jo kaikki lasten ja perheiden palvelut, ja kaikkia uusia asioita mietitään tämän toimintatavan kautta, kertoo perhepalveluiden johtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä.

Uudesta työmallista on ollut hyötyä muun muassa tapauksissa, joissa lapsi on alkanut lintsata koulusta, vanhemmat ovat toivoneet apua kasvatukseen tai perheen tukena on jo ollut monia eri toimijoita.

Forssan seudullakaan ei ole vielä esittää lukuja, jotka kuvaisivat TLP:n tehoa.

– Menetelmän käyttöönotto on edelleen kesken, Lammintausta-Mäkelä sanoo.

 

TLP:n ja Lapset puheeksi -keskustelujen perustavoite on, että lapsen arki saataisiin sujumaan vaikeiden elämänmuutosten myllerryksessäkin – esimerkiksi vanhemman sairastuttua – niin hyvin, ettei korjaaville palveluille olisi myöhemmin tarvetta. Asiaan tartutaan jo ennen mahdollisten ongelmien puhkeamista.

TLP-menetelmään siirtymisen aloittaminen Kanta-Hämeessä on osa hallituksen valtakunnallista lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE), joka päättyy vuoden loppuun. Uudistus ei vaadi työvoiman lisäämistä, mutta edessä on koulutusruljanssi, kun metodin käyttäjiksi koulutetaan iso määrä lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä eri alojen työntekijöitä. HäSa

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930