Kanta-Häme

Kanta-Hämeen sote-menot kestävät valtakunnallisen vertailun – rakenteet eivät

THL:n raportti: Kanta-Hämeen sote-palvelujen suurin ongelma on hajanaisuus ja alueelliset erot. Perusterveydenhuoltoon ollaan tyytyväisiä. Lääkäripula on aisoissa. Perheiden ongelmat huolettavat.

Kanta-Hämeen sote-kustannukset per asukas ovat lähellä koko maan keskiarvoa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuore vertailu.

Nettokäyttökustannukset olivat viime vuonna 1,8 prosenttia yli valtakunnallisen tason. Kun palvelutarve oli kolme prosenttia keskimääräistä suurempi, tarvevakioidut menot olivat noin prosentin pienemmät kuin maassa keskimäärin. 2,7 prosentin menokasvu alitti niukasti keskiarvon.

Kanta-Hämeen suurimmiksi ongelmiksi nousevat THL:n raportissa palvelujen yleinen hajanaisuus, perhepalvelujen ja lastensuojelun kustannus- ja kysyntäpaine sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen puutteellisuus. Myös hammaslääkärille pääsy tökkii.

Päivystys pelittää

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin (KHSHP) johtajaylilääkärin Sally Järvelän mielestä Kanta-Häme pärjäsi vertailussa mukavasti. Erityisen positiiviseksi yksityiskohdaksi hän nostaa päivystyksen onnistumisen.

– Päivystykset ovat monessa sairaanhoitopiirissä aikamoinen akilleenkantapää, mutta meillä se toimii hyvin. Käyntimäärät ovat pysyneet kohtuullisina, eli perusterveydenhuolto hoitaa oman osansa hienosti.

Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntejä oli Kanta-Hämeessä kolmanneksi vähiten. Raportin mukaan kantahämäläiset ovat myös keskimääräistä tyytyväisempiä perusterveydenhuollon palveluihin.

Lääkäripulakin on Kanta-Hämeessä vähäisempi kuin muualla.

Päihdehuolto hunningolla?

Erikoissairaanhoidon menojen reilun viiden prosentin ylitys suhteessa maan keskitasoon selittyy Järvelän mukaan pitkälti Kanta-Hämeen väestön ikärakenteella. Oma osuutensa on kuntien säästöpyrkimyksillä: esimerkiksi perhe- tai mielenterveyspalveluista tinkiminen sysää painetta erikoissairaanhoitoon.

– Tämä nähdään vahvasti lasten- ja nuorisopsykiatrian puolella. Lähetekasvu on ollut valtavaa, Järvelä kertoo.

Päihdehuollon erityispalvelujen kustannukset jäävät Kanta-Hämeessä peräti 25 prosenttia maan keskiarvosta. Se viestii alipanostuksesta.

– On arvioitava kriittisesti, ovatko kantahämäläisten päihdehuoltopalvelut riittävällä tasolla. Päihdeongelmaiset potilaat tuottavat ison osan erikoissairaanhoidon kustannuksista. Jos heitä pystyttäisiin auttamaan paremmin varhaisemmassa vaiheessa, se näkyisi suoraan kokonaiskustannuksissa, Järvelä toteaa.

Kun ongelmia ei hoideta ajoissa, loppulasku kasvaa.

– Toimiva palvelu on yleensä myös kustannustehokas.

Lastensuojelussa kolkko trendi

Lastensuojelun avohuoltopalvelujen suhteelliset kustannukset olivat Kanta-Hämeessä maan suurimmat, ja ne paisuivat kolmessa vuodessa huomattavasti koko maata jyrkemmin. Uusien asiakkaiden määrä kasvaa. Kanta-Hämeessä lapsia ja nuoria myös sijoitetaan kodin ulkopuolelle enemmän kuin muualla.

Vanhusten kotihoidossa paljon hoivaa tarvitsevien osuutta voidaan raportin mukaan lisätä ja kotihoidon tukiverkostoa vahvistaa varsinkin yöaikaisten palvelujen ja kotisairaalan osalta. HÄSA

Lue myös: Johtajaylilääkäri soimaa Riihimäkeä maakunnan sote-valmistelun kariuttamisesta – ”Takamatka muihin kasvaa”

Päivän lehti

19.1.2020