Kanta-Häme

Kanta-Hämeen soten kohtalo ratkeaa alkuvuodesta – Valmistelija Niina Haake toivoo maakunnan pysyvän yhtenäisenä

Kanta-Hämeen vapaaehtoista sotea valmisteleva Niina Haake: Uusi kuntayhtymä aloittaisi vuoden 2022 alusta. "Yhdessä pystymme kehittämään ja tarjoamaan palveluja aiempaa tehokkaammin."
Iisalmelaislähtöinen Niina Haake, 39, virittää Kanta-Hämeeseen vapaaehtoista maakunnallista sote-kuntayhtymää. Hän oli mukana projektipäällikkönä myös aiemmassa Oma Häme -valmistelussa. Kuva: Esko Tuovinen
Iisalmelaislähtöinen Niina Haake, 39, virittää Kanta-Hämeeseen vapaaehtoista maakunnallista sote-kuntayhtymää. Hän oli mukana projektipäällikkönä myös aiemmassa Oma Häme -valmistelussa. Kuva: Esko Tuovinen

Jos Kanta-Häme päätyy vapaaehtoiseen sote-kuntayhtymään, se aloittaa vuoden 2022 alusta ja rakentuu nykyisen sairaanhoitopiirin sopimuspohjalle, kertoo maakunta-sotea valmisteleva projektipäällikkö Niina Haake Hämeen liitosta.

– Kuntien on ruvettava miettimään päätöksiä heti vuodenvaihteen jälkeen, ja kaikkien valtuustojen päätökset pitäisi saada kevään aikana.

Vapaaehtoista sotea ryhdyttiin virittelemään, koska viime hallituksen sote kaatui ja seuraavaa saadaan odotella taas vuosikausia. Toistaiseksi Kanta-Hämeen kunnat ovat sitoutuneet vasta yhteisen soten selvittelyyn. Monissa muissa maakunnissa sote-kuntayhtymä on pyörinyt jo hyvän aikaa.

– Liian nopeasti sitä ei kannata tehdä, se on huomattu eri maakunnissa. Valmisteluun pitää jättää puolisentoista vuotta aikaa. Sinänsä kuntayhtymän perustaminen on aika suoraviivainen hallinnollinen prosessi, jossa ei ole mitään erityisen jännittävää, Haake sanoo.

– Yhdessä pystymme kehittämään ja tarjoamaan palveluja aiempaa tehokkaammin. Järjestelmästä tulee joustavampi, ja ihmiset voivat asioida myös toisen kunnan puolella. Samalla maakunnan palvelut yhdenmukaistuvat, hän summaa maakunta-soten edut.

Kanta-Hämeen kunnat eri tilanteissa

Kanta-Hämeen kuntien näkökulmat, tilanteet ja rakenteet poikkeavat toisistaan, Haake muistuttaa. Se vaikeuttaa yhteisen sävelen löytymistä.

– Toisilla sote-integraatiota on jo enemmän ja toisilla vähemmän. Forssan seudulla integraatio on jo kertaalleen tehty, Hämeenlinnan seudulla organisaatiot ovat vielä pitkälti erillään, hän vertaa.

Oman jännitysmomenttinsa luo Riihimäen tilanne. Riihimäen valtuusto päättää joulukuussa, hakeeko kaupunki maakunnan vaihtoa vai ei.

Haake ei osaa sanoa, jäädyttäisikö Riihimäen Uusimaa-pyrky Kanta-Hämeen sote-kuntayhtymän valmistelun, kunnes maan hallitus on käsitellyt hakemuksen.

– Se riippuu siitä, mitä Riihimäen valtuutetut haluavat tehdä. Mutta olisihan se aika ristiriitaista, jos he päättäisivät hakea maakunnan ja sairaanhoitopiirin vaihtoa ja jatkaisivat silti samaan aikaan tämän (Kanta-Hämeen soten) valmistelua.

Niina Haake.

– Maakunnan näkökulmasta tietysti toivon, että pysymme yhtenäisinä.

Yhtenäisyyttä horjuttaa Kanta-Hämeen kolminapaisuus ja ison keskuksen eli selvän veturikaupungin puute. Prosessia jouhevoittaisi sekin, että kuntia ja valtuustoja olisi vähemmän kuin 11, esimerkiksi kolme tai neljä.

– Kyse on eri kuntien erilaisten intressien yhteensovittamisesta ja loppujen lopuksi aina myös luottamuksesta. Minusta olemme kuitenkin menneet tässä asiassa parempaan suuntaan, Haake pohtii.

”Kanta-Hämeen koko on riittävä”

Useampikin vapaaehtoinen maakunta-sote on jo ajautunut ennakoitua kovempiin kustannuspaineisiin.

– Kaikilla on taloushaasteita, eivätkä pennit muutu markoiksi kuntayhtymässäkään. Samalla rahoituspohjallahan tässä ollaan liikenteessä. Mutta esimerkiksi Eksoten (Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä) on arvioitu hillinneen kustannusten kasvukäyrää, Haake sanoo.

Hän arvioi, että sairaalayhteistyö Pirkanmaan kanssa takaa Kanta-Hämeen kokoisen sote-yhtymän elinkelpoisuuden.

– Kyllä tämä maakunnallinen kuntayhtymä meidän tarpeisiimme tässä vaiheessa riittäisi.

Valtakunnallisen sote-uudistuksen rahoitusmalli on vielä hämärän peitossa. Vapaaehtoinen sote perustuu nykytyylisiin kuntamaksuosuuksiin.

Joulukuussa alkavat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hankehaut, joissa Kanta-Hämeenkin on mahdollista saada rahaa sote-palvelujen parantamiseen, esimerkiksi jonojen purkamiseen ja digipalvelujen kehittämiseen, jo ennen uutta kuntayhtymää. HÄSA

Lue myös: Työ sote-sorvin äärellä jatkuu – ”Oma Hämeen hännät kannattaa katsoa loppuun”

Lue myös: Hämeenlinnan sote-johtaja Jukka Lindberg: Uudessa sote-mallissa kaksi ongelmaa