Kanta-Häme Riihimäki

Kanta-Hämeen tärkein asia on raiteiden riittävä imu

Hämeen liitto korosti kantahämäläisille kansanedustajille, mitä hallitusohjelmaan pitäisi kirjata.
Juuri valitut kansanedustajat saivat Hämeen liitolta osviittaa hallitusneuvottelujen pohjaksi, mutta myös tietopaketin Valion Riihimäen tehtaasta, jossa kokous pidettiin. Kuva: Riku Hasari
Juuri valitut kansanedustajat saivat Hämeen liitolta osviittaa hallitusneuvottelujen pohjaksi, mutta myös tietopaketin Valion Riihimäen tehtaasta, jossa kokous pidettiin. Kuva: Riku Hasari

Kanta-Hämeen tärkeysjärjestyksessä hallitusohjelmaan ovat korkeimmalla rata-asiat. Hämeen liitto lobbasi maakunnan vastavalittuja kansanedustajia Kanta-Hämeen kohtalonkysymyksistä maanantaina.

Kärkeen eli maininnaksi hallitusohjelmaan halutaan linjaus pääradan välityskyvyn parantamisesta nykyisellä ratakäytävällä todella nopeasti. Siksi ratalain mukaisen yleissuunnitelman laatiminen on aloitettava pikaisesti.

Toinenkin maakunnalle huipputärkeä asia liittyy rataan eli pääradan hankeyhtiö, johon isot kaupungit eivät alunperin olleet ottamassa muita radanvarren kaupunkeja.

Eduskuntaan palanneen Johannes Koskisen (sd.) tietojen mukaan virkamiesvalmistelua on edelleen tehty siltä pohjalta, että mukana olisivat vain suuret kaupungit.

Hän epäili, onko edes lainmukaista sivuuttaa muut radan varren kaupungit valtion hankeyhtiöstä.

Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa korosti kantahämäläisille kansanedustajille, että hallitusohjelmaan tulisi saada Suomen aktiivinen sitoutuminen hyödyntämään Euroopan Unionin CEF-rahoitusta.

Tähän saakka suuri osa Suomesta on ollut EU:n ns. ydinverkkokäytävien ulkopuolella. Nyt ydinverkkokäytävät ovat kuitenkin laajenemassa pohjoiseen. Tämä mahdollistaa EU-tuen liikenneinvestointeihin mm. pääradalla.

Seuraavalla ohjelmakaudella ns. CEF-rahoitus voi olla yli 30 miljardia euroa.

Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosen mukaan tällä hetkellä suuri huoli liittyy myös siihen, että Pasilan ja Riihimäen välisen rataosuuden jatkovaiheen rahoitus on jumiutunut johonkin.

Pasila-Riihimäki-ykkösvaihe on meneillään ja rahoitus on noin 150 miljoonaa euroa. Kakkosvaiheesta suunnitelmat ovat valmiit. Hinta on noin 220 miljoonaa.

Liikenneministeriö vei asiaa eteenpäin, mutta esitetty noin 100 miljoonan rahoitus on nyt poistettu. Pelkona on, että se siirtyy Espoon kaupunkirataan, joka myös mahdollistaa Turun tunnin junan.

Heikki Pusa korosti työnsä aloittaneille kasanedustajille, että päärata on parannettava nykyisellä ratakäytävällä, vaikka joskus tulevaisuudessa tulisi jokin suora ja vielä nopeampi yhteys.

– Joka tapauksessa pitää peruskorjaus toteuttaa ja tehdä 3. raide. Itse asiassa 3. raide tarvitaan, jotta peruskorjaus on yleensä mahdollista.

Myös perusväylänpidon rahoitus olisi Hämeen liiton mukaan syytä kirjata hallitusohjelmaan.

– Nykyiseen tarvitaan noin 300 miljoonan lisäys, jotta voitaisiin säilyttää edes tämänhetkinen taso. Muutaman vuoden väylärahoituksessa on ollut korkeampi taso, koska sille on ollut erillinen paketti. Nyt se on pudonnut pois.

Erityisiin kehittämisen koreihin ehdotetaan mm. elinkeinoelämää tukevien liittymäjärjestelyjen toteuttaminen. HÄSA