Kanta-Häme

Kanta-Hämeen väkiluvun arvioidaan lähtevän lievään nousuun 2020-luvulla – Forssan seutu murheenkryyninä

Maakunnan väkiluvun arvioidaan lähtevän lievään nousuun 2020-luvulla. Forssan seutu murheenkryyninä.
Hämeenlinnan ja Riihimäen asukasluvun odotetaan kääntyvän lähivuosina kasvuun. Hämeenlinnalaisia oli torin täydeltä katsomassa Sibelius-fantasiaa tänä vuonna. Kuva: Tomi Vesaharju

Maakunnan väestömäärä kasvaa reilulla 4 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Arvio on Hämeen liiton tuoreesta väestösuunnitteesta.

Sen taustamateriaalina on käytetty konsulttitoimisto MDI:n laatimaa Kanta-Hämeen tulevaisuuskuvaa ja väestösuunnitetta.

Hämeen liiton väestösuunnitteen mukaan koko maakunnan väestökehitys kääntyisi positiiviseksi viimeistään ensi vuosikymmenen puolen välin vaiheilla.

Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen asukasmäärä kääntyisi tämän suunnitteen mukaan kasvuun lähivuosina, mutta Forssan seudulle MDI:nkään ennuste ei näytä käännettä.

Luvuilla on merkitystä, koska niitä käytetään maakuntakaavoituksen lähtökohtana ja maakuntaa koskevan muun suunnittelun lähtöaineistona.

Muunkinlaisia ennusteita on saatavilla. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatima väestöennuste päätyi siihen, että vuonna 2040 Kanta-Hämeen väkiluku ylittää 200 000 asukasta.

Kolme vuotta myöhemmin Tilastokeskus maltillisti ennustettaan 180 000 asukkaaseen. Marraskuun puolivälissä Tilastokeskus julkaisee uusimman ennusteensa, jota odotetaan eri puolilla maata huolestuneina.

– Se on demografinen trendiennuste, joka perustuu 3-4 vuoden väestömuutoksiin. Se on suora graafinen linja, joka jatkaa vallitsevaa kehityssuuntaa eikä ota huomioon mahdollisia muutoksia, maakunta-arkkitehti Heimo Toiviainen korostaa.

Hän arvioi uusimman ennusteen kormuuttavan suurta osaa Suomesta, koska viime vuosina vain Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut ovat kasvaneet merkittävästi.

– Näillä ennusteilla on taipumus toteuttaa itseään, koska Tilastokeskukseen aina viitataan, kun esimerkiksi harkitaan investointeja.

 

Hämeen liitto päätyi tämän vuoksi laatimaan konsultin selvitysten pohjalta oman suunnitteensa.

– Meillä on Kanta-Hämeessä käynnissä muutoksia, joilla voi olla positiivista vaikutusta asukasmääriin Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla. Työmatkapendelöinnillä on merkitystä. Akselilla Helsinki-Forssa-Pori se ei kuitenkaan riitä kehityksen kääntämiseen.

Väestön ikääntyminen ja muuttovirta suuriin kaupunkeihin ovat olleet syynä Kanta-Hämeenkin asukaskatoon.

– Kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa ja tulomuutto erityisesti pääkaupunkiseudulta on tyrehtynyt. Sijaitsemme kolmen vahvan keskuksen keskellä.

Maakunnan pitäisi pystyä pitämään täkäläisistä oppilaitoksista valmistuvat nuoret ja myös houkuttelemaan takaisin kotikulmille ne, jotka ovat lähteneet opintojen vuoksi muualle. Lääkkeeksi tarjotaan mahdollisimman monimuotoisia asuin- ja elinympäristöjä.

Maahanmuuton ei uskota kovin suuressa määrin korjaavan asukaslukuja. Nyt ulkomaalaistaustaista väkeä on noin 4 prosenttia, kun maan keskiarvo on 7 prosenttia.

– Luku todennäköisesti nousee lähemmäs keskiarvoa. Sitä on vaikea ennustaa muuttuvassa maailmassa.

 

Maakuntahallituksessa istuva Lulu Ranne (ps.) on jättänyt päätökseen eriävän mielipiteen. Hänen mukaansa asukasmäärän pitäminen nykyisellään myös ennusteessa olisi realismia. Hän myös vastustaa sitä, että nykyisen kaltaista maahanmuuttoa lisättäisiin, koska se ei hänen mukaansa paranna taloudellista huoltosuhdetta. HÄSA

Kommentti: Trendejä pitää haistella

Vuoden 2012 vaiheilla Kanta-Hämeessä tapahtui jotain, mihin Kanta-Hämeen kunnat eivät olleet valmistautuneet.

Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla oli totuttu jatkuvaan asukasluvun kasvuun. Se tuli ilman kovin suuria ponnisteluja, kasvukäytävällä kun ollaan.

Esimerkiksi Hämeenlinnan kantakaupungista olivat välillä omakotitontit lopussa pitkän tovin. Myytiin ei oota ja naapurikunnissa kiitettiin.

Tuntosarvet eivät olleet ulkona silloinkaan, kun omakotitalojen sijasta ryhdyttiin haaveilemaan keskusta-asumisesta. Silloin ei ollut kerrostalotontteja varattaviksi.

Nyt on kaikkea tarjolla, mutta melkein kaikki kynnelle kykenevät pyrkivät Helsinkiin tai Tampereelle, jopa Turkuun.

 

Suunnan kääntäminen on hankalaa, muttei mahdotonta. Esimerkkiä kannattaa ottaa vaikkapa Seinäjoelta, jossa asukasluku on kasvanut koko 2000-luvun ja lapsiakin syntyy tasaisesti.

Se, että tyydyttäisiin nykyiseen, johtaa helposti koko maakunnan Forssan seudun kaltaiseen kierteeseen.

Tarkennettu Lulu Ranteen eriävää mielipidettä klo 16.55