Kanta-Häme Hattula

Kanta-Hämeen ykkönen on Parolan lukio, mutta ruotsinkieliset lukiot veivät voiton valtakunnallisesti

158 oppilaan Parolan lukio saavutti taas kerran Kanta-Hämeen lukioiden ykköstilan.
Alina Vesalaa, Anna Brjörklundia ja Katariina Visalaa ei tarvitse patistella kehumaan Parolan lukiota. Koulu on lukion ykkösluokkalaisten mielestä paras mahdollinen. Kuva: Pekka Rautiainen
Alina Vesalaa, Anna Brjörklundia ja Katariina Visalaa ei tarvitse patistella kehumaan Parolan lukiota. Koulu on lukion ykkösluokkalaisten mielestä paras mahdollinen. Kuva: Pekka Rautiainen

Valtakunnallisessa STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja.

Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä, ja paalupaikan vei jälleen kerran Turun Katedralskolan. Pienten lukioiden osalta vaihtelua on enemmän: kymmenen kärjestä kolme lukiota on ruotsinkielisiä, ja ykkössijalle nousi Ilomantsin lukio Pohjois-Karjalassa.

Kanta-Hämeen lukioista ykköstilalle nousi jälleen kerran Parolan lukio. Lukion rehtori Reijo Järvinen on hyvillään hienosta sijoituksesta, sillä tilakysymykset ovat ajaneet lukion ahtaalle ja vieneet osan tulevaisuuden uskosta.

– On hienoa, että koulua arvostetaan. Sen tiedän, että kuntalaiset haluavat pitää koulun edelleen Parolassa. Jos lukio siirretään edes väliaikaisesti Hämeenlinnaan, on se sama kuin koulun lopettaminen, Järvinen korostaa.

Lukiovertailussa on mukana 350 lukiota. Lukiovertailussa verrataan kunkin lukion pakollisten aineiden ylioppilaskirjoitusten tuloksia kolme vuotta aiemmin lukionsa aloittaneiden peruskoulun päättötodistuksiin.

Rehtori Reijo Järvisen mielestä Parolan lukion oppilaat ansaitsevat toden totta koulunsa.

Kielitaidot paremmat

Opetushallituksen opetusneuvos Pamela Granskog arvelee, että yksi iso syy ruotsinkielisten lukioiden hyvään menestykseen löytyy kielitaidoista.

–  Ruotsinkielisten on pakko osata suomea, joten he pärjäävät hyvin toisessa kotimaisessa. Englantia on aika helppo oppia hyvin ruotsin kautta, joten ruotsinkielisillä kokelailla on parempia arvosanoja siinä, Granskog kertoo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointiasiantuntija Jan Hellgren vahvistaa tämän niin sanotun kieliefektin mitä todennäköisimmin vaikuttavan menestymiseen.

–  Jos ajattelee ruotsinkielisten keskimääräistä suomen osaamista, onhan se varmasti korkeampi kuin suomenkielisten ruotsin osaaminen. Olemme myös arvioineet englannin osaamista perusopetuksen puolella, ja siinäkin ruotsinkieliset pärjäävät paremmin, Hellgren kertoo.

Katedralskolanin rehtori Marianne Pärnänen uskoo kieliselityksen pitävän osin paikkansa. Hän muistuttaa, että hyvät tulokset eivät tule automaattisesti kaksikielisillekään.

–  Meillä esimerkiksi englanninopettaja vaatii paljon eikä kursseja pääse helposti läpi, Pärnänen sanoo.

Ylioppilaskirjoitusten neljästä pakollisesta kokeesta kolme voi suorittaa eri kielten kokeilla.

Kanta-Hämeen lukioiden kärkikymmenikkö

1. Parolan lukio, Hattula

2. Kaurialan lukio, Hämeenlinna

3. Lopen lukio, Loppi

4. Riihimäen lukio, Riihimäki

5. Hämeenlinnan lyseon lukio, Hämeenlinna

6. Forssan yhteislyseo, Forssa

7. Janakkalan lukio, Janakkala

8. Hausjärven lukio, Hausjärvi

9. Lammin lukio, Hämeenlinna

Lähde: STT:n lukiovertailu

Yhteisöllisyys tukee nuoria

Toinen ruotsinkielisten lukioiden erityispiirre on sellainen, joka voi edesauttaa yhteisöllisyyden syntymistä opiskelijoiden parissa.

Niin ruotsinkielisiä päiväkoteja, ala- ja yläkouluja kuin lukioitakin on vähemmän kuin suomenkielisiä, joten monet ruotsinkieliset lukio-opiskelijat ovat voineet tutustua toisiinsa jo alemmilla koulutusasteilla.

–  Kyllä tämä meillä näkyy. Katedralskolan on Turussa, ja meillähän on vain yksi ruotsinkielinen yläkoulukin, josta suurin osa meidän opiskelijoistamme tulee, Pärnänen kertoo.

Opetushallituksen Granskog uskoo, että valtaväestöä pienempään ja tiiviimpään kieliyhteisöön kuuluminen voi vaikuttaa esimerkiksi siinä, miksi ruotsinkieliset keskeyttävät lukionsa muita kieliryhmiä harvemmin.

–  Voi olla, että jos tunnet jo ennestään suuren osan muista lukiolaisista ja osa on hyviä ystäviä, se kannustaa. Tällainen yhteisöllisyys tukee nuoria ihmisiä, Granskog sanoo. HäSaSTT