fbpx
Kanta-Häme

Kanta-Hämeessä ei ole tarvetta punkkirokotteelle

Punkin aiheuttamaa puutiaisaivotulehdusta (TBE) vastaan kehitettyä rokotetta ei kannata ottaa varmuuden vuoksi, jos ei oleskele viruksen esiintymisalueilla. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä virusta ei ole tavattu.

Sen sijaan pitkäaikaisesti tai toistuvasti esimerkiksi Ahvenanmaalla tai Virossa lomailevan kannattaa harkita TBE-rokotusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotusohjelmayksikön erikoistutkija Tuija Leino korostaa, että virusta kantavia punkkeja eli puutiaisia on tavattu hyvin rajoitetuilla alueilla.

– Hämeen Sanomien lukijakunnassa tuskin on monta, jotka rokotetta tarvitsisivat. Borreliabakteeria ja sitä kantavia punkkeja kyllä on sisämaassakin, mutta nämä punkit eivät levitä puutiaisaivotulehdusvirusta, mitä vastaan rokote on, Leino huomauttaa.

Vaikka kyse on vakavasta taudista, Leinon mukaan TBE-rokotetta ei kannata ottaa, jos tartuntariski on olematon.

– Periaatteessa kyseessä on hyvin turvallinen, uudenaikainen rokote. Emme kuitenkaan koskaan suosittele ottamaan rokotetta turhaan. Haittavaikutusriski on aina olemassa ja rahaakin kuluu suotta.

Tehokas markkinointi harhauttaa

Erikoistutkija Tuija Leino uskoo, että TBE-rokotteen laaja käyttö perustuu siihen, että sitä markkinoidaan tehokkaasti. Moni myös sekoittaa keskenään puutiaisaivotulehduksen ja paljon yleisemmän borrelioosin.

– Punkkibussi kiertää ympäri Suomea ja ihmisiä houkutellaan ottamaan rokotetta. Siellä sitten on jonossa iäkkäitä ihmisiä, jotka eivät tiedä, etteivät he tätä rokotetta tarvitse, Leino kuvailee.

Sama kokemus on myös Hämeenlinnan Terveyspalvelujen rokotusneuvonnassa. Sairaanhoitaja Sirpa Kallio kertoo, että rokotteen luullaan usein tehoavan myös borrrelioosiin.

– Me sitten kerromme, ettei rokotteesta ole siihen apua. Neuvonnasta huolimatta joku saattaa kuitenkin välttämättä haluta rokotteen, hän kertoo.

Punkin puremasta saatu borrelioosi on bakteeritartunta, jota hoidetaan antibioottikuurilla. Tartunnan yleisin oire on punkin pureman ympäristön punoittava ihottuma tai punainen rengas. Hoitamattomana bakteeri voi levitä mm. niveliin, aivoihin ja muuhun hermostoon.

– Euroopassa esiintyvään borreliabakteeriin ei ole tällä hetkellä olemassa rokotetta. Yhdysvalloissa esiintyvään bakteerityyppiin rokotetta kovasti kehitetään, mutta tämäkin kehitystyö on yhä kesken, Leino selvittää.

Matkailijat kyselevät

Sisämaan pienestä tartuntariskistä huolimatta Hämeenlinnassakin kysellään punkkirokotetta varsinkin keväisin.

– Tasaisen harvakseltaan kyselyjä tulee keväisin. Useimmiten rokotusta kuitenkin kysytään kesää ajatellen liian myöhään, kertoo sairaanhoitaja Sirpa Kallio Hämeenlinnan Terveyspalvelujen rokotusneuvonnasta.

Rokote olisi hyvä antaa talvella ennen punkkikautta. Suoja on voimassa kuukauden välein annetun kahden pistoksen jälkeen. Kolmas pistos annetaan noin vuoden kuluttua ja seuraava tehoste suositellaan annettavaksi 3–5 vuoden kuluttua.

– Jos rokotesuojan haluaa kesäksi, ensimmäinen rokotus pitäisi antaa helmi-maaliskuun aikana. Jos herää vasta nyt, rokotteet antavat suojan vasta loppukesäksi, Kallio muistuttaa.

Hänen mukaansa rokotetta kyselevät useimmiten matkalle lähtijät.

Puutiaisaivotulehdusriski on matkailtaessa esimerkiksi Baltiassa, Venäjällä, Itävallassa sekä Ruotsin rannikolla ja saaristossa Tukholmasta etelään.

Suomessa puutiaisaivotulehduksen tartuntariski on suurin Ahvenanmaalla, jossa asuville TBE-rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Kohonnut riski on myös Turun saaristossa.

Virusta on esiintynyt lisäksi pienellä alueella Saimaalla Imatran ja Lappeenrannan seudulla, Kokkolassa, Helsingin edustan Isosaaressa sekä muutama tapaus on todettu myös Simossa ja Kotkan saaristossa.

Viikon matka ilman rokotusta

Puutiaisaivotulehduksen kotimaisilla riskialueilta kerätyistä puutiaisista vain noin prosentti on kantanut virusta.

– Viikon mittaisella pyöräretkellä Ahvenanmaalla tartuntariski on laskennallisesti noin yksi 50 000:sta. Lyhyitä, tavanomaisia retkiä varten rokotetta ei yleensä tarvita. Eri asia on, jos on esimerkiksi mökki alueella, jossa punkkeja on runsaasti tai vaikkapa telttailee pitkään virusalueella, erikoistutkija Tuija Leino neuvoo.

Hän kertoo, että punkit tarvitsevat kosteutta, sillä ne eivät juo mitään, vaan ottavat nesteen ulkokuorensa lävitse. Siksi punkit ovat aktiivisia ja voivat yleensä hyvin suurten vesistöjen lähettyvillä.

– Myös viruksen siirtyminen punkista toiseen on hyvin heikkoa. Tämän vuoksi myöskään virusalueen nopea laajeneminen ei ole todennäköistä, Tuija Leino taustoittaa. (HäSa)

Menot