Kanta-Häme Hämeenlinna

Kanta-Hämeessä ei paljon patentoida, mutta Movax kehittää, patentoi ja menestyy - Maakunta saa vajaan prosentin innovaatiorahoituksesta

Kanta-Hämeessä ei juuri käytetä innovaatiorahoitusta eikä saada aikaiseksi patentteja.
Movaxin tuotantopäällikkö Mika Koskinen ja tekninen johtaja Mikko Lindeman tutkivat yrityksen raskainta konetta DH-45 -hydraulijärkälettä. Kuva: Pekka Rautiainen
Movaxin tuotantopäällikkö Mika Koskinen ja tekninen johtaja Mikko Lindeman tutkivat yrityksen raskainta konetta DH-45 -hydraulijärkälettä. Kuva: Pekka Rautiainen

Kanta-Hämeen tutkimus- ja tuotekehitystoiminta näyttää heikolta. Patenttihakemuksia on perinteisesti tehty vähän, mutta viime vuosina keksintöjen patentointi on entisestään taantunut.

Maakunnassa käytetään vähän julkista innovaatiotukea. Se saa vajaan prosentin Business Finlandin innovaatiorahoituksesta.

Muusta maakunnasta edukseen poikkeaa pieni hämeenlinnalainen konepajayhtiö Movax, jolla on 45 työntekijää. Kun maakunnasta haettiin viime vuonna 13 kansallista patenttia, Movax on hakenut 15 eri keksintöönsä kaikkiaan 55 eri patenttia. Movaxin patenttihakemuksista seitsemän on ollut Eurooppa-patentteja, jotka laitetaan vielä voimaan useissa maissa.

– Työ vaatii pitkäjänteistä kehittämistä. Jos ei ole liiketoimintaa eikä innovaatioita, ei ole patenttejakaan, sanoo Movaxin toimitusjohtaja Lasse Mannola.

 

 

Yrityksen tulokset ovat lähes kaikilla saroilla huippuluokkaa. Viime kesäkuussa päättyneellä tilikaudella Movaxin liikevaihto kasvoi noin viidenneksen. Neljässä vuodessa sen liikevaihto on kaksinkertaistunut runsaaseen 20 miljoonaan euroon.

Tilikauden tulos oli 5,4 miljoonaa euroa. Kauppalehti listasi sen menestykseltään maan 177:ksi parhaaksi yritykseksi.

– Tuote- ja ratkaisutarjontamme on sellaista, mitä ei oikeastaan ole muilla. Meillä on tarjota sellaista, mitä erottuu muusta massasta.

Mannolan mielestä Movaxin toimintatapa on sitä, jolla koko Suomen pitäisi menestyä.

Movax leikkaa, koneistaa ja hitsaa osia koneisiinsa.

Movax valmistaa maanrakennuksen työkoneita, joista suurinta osaa käytetään paalutuksessa ja liitetään kaivinkoneisiin. Koneita kehitetään kaiken aikaa. Mannola korostaa, että kehitystyö ei ole vain sitä, että yhtiön seinien sisällä keksitään jotakin uutta. Kehitystyötä tehdään yhtiön liiketoiminnan kaikissa vaiheissa.

– Innovaatioita syntyy myös myynnissä, huollossa, jälleenmyyjiltä ja asiakkaan toiminnasta. Keräämme aktiivisesti myös loppuasiakkailta eli käyttäjiltä tietoa, miten ne voisivat paremmin hyötyä koneistamme.

 

Movaxin koneilla asiakas pystyy tekemään oman työnsä nopeammin ja siten tehokkaasti. Kun Movaxin valmistama kone voidaan helposti liittää asiakkaan kaivinkoneeseen, niin esimerkiksi paalutukseen tai pontiniskentään ei työmaalla tarvita toista suurta konetta. Movax räätälöi tuotteensa sopimaan asiakkaan kaivinkoneisiin.

– Olen joka päivä yhteydessä asiakkaisiin eri maissa, kertoo Movaxin tekninen johtaja Mikko Lindeman.

Koneiden kiinnitys asiakkaan kaivinkoneeseen tehdään mittaustilauistyönä.

Yrityksen liikevaihdosta noin 95 prosenttia syntyy viennistä. Vientiä on ollut kaikkiaan 64 eri maahan. Viime tilikaudella Movax myi tuotteitaan 32 maahan.

Patentteja tarvitaan omien keksintöjen suojaamiseen. Patenttien hakeminen ja ylläpitäminen vaatii kuitenkin aikaa, rahaa ja työtä. Movaxin patenttisalkkua hoitaa tekninen johtaja.

– Viimeksi saimme uuden patentin toissapäivänä. Se tuli nopeasti, jo puolessa vuodessa, koska kyse oli jatketusta patentista.

– Yleensä patenttia saa odotella vuosikausia. Patentin, josta nyt saimme jatketun patentin, saaminen kesti alun perin kuusi vuotta, Lindeman kertoo.

Patenttisuojan noudattamista on valvottava, mikä voi olla hankalaa. Patenteista peritään vuosittain maksuja, joten niiden ylläpitämistä on kaiken aikaa harkittava.

 

Movax käyttää kehitystyöhön myös Business Finlandin tukea. Yrityksellä on meneillään kolmivuotinen hanke, jonka arvo on noin miljoonaluokkaa. Business Finlandin tuella kehitetään laitteiden ohjausjärjestelmiä ja informaatioteknologiaa.

– Emme saaneet rahaa raudan vääntämiseen vaan tuen piti tulla vain tietotekniikan kehittämiseen. Kehitämme omilla varoillamme konepajatyötä, Lindeman sanoo.

Toimitusjohtaja Mannola pitää Business Finlandin tukea tärkeänä myös siksi, että hanke liittää kumppaneita kehitystyöhön. Movax tekee yhteistyötä muun muassa Tampereen teknisen yliopiston kanssa.

– Hanke vauhdittaa tuotekehitystämme. Miljoona euroa ei ole meidän mitassamme mitään nappikauppaa.

 

Yliopistot ovat ahkeria Business Finlandin tukirahojen käyttäjiä. Aalto-korkeakoulusäätiö ja Lappeenrannan–Lahden tekninen yliopisto ovat myös suurimpia patenttien hakijoita. Aalto-korkeakoulusäätiö haki toissa vuonna kolmanneksi eniten kansallisia patentteja.

– Meidän prosessimme eivät ole tuottaneet patentteja. Matka on vielä kesken, myöntää Hämeen ammattikorkeakoulun Hamkin rehtori Pertti Puusaari.

Hän toivoo, että Business Finlandin varojen käyttö kasvaisi ja Hamkin kautta rupeaisi syntymään myös patentteja.

– Olemme perustaneet neljä tutkimusyksikköä sitä varten, että ne tekivät Tekes-hankkeita (Business Finland), Akatemia-hankkeita ja toimisivat yhteistyössä yritysten kanssa. HÄSA

Innovaatiorahoitus

Business Finlandin myöntämä rahoitus maakunnittain 2018 (milj. €)
Uusimaa 272.5
Pirkanmaa 66.3
Pohjois-Pohjanmaa 45.9
Varsinais-Suomi 37.9
Keski-Suomi 28.1
Pohjois-Savo 14.5
Etelä-Karjala 12.8
Satakunta 10.4
Pohjanmaa 7.8
Päijät-Häme 7
Kainuu 6.7
Pohjois-Karjala 6
Etelä-Pohjanmaa 5.3
Kanta-Häme 4.3
Etelä-Savo 3.2
Lappi 3.2
Kymenlaakso 2.3
Keski-Pohjanmaa 0.9
Yhteensä 535
Lähde: Business Finland

 

 

Päivän lehti

21.9.2020

Fingerpori

comic