fbpx
Kanta-Häme

Kanta-Hämeessä etsitään tilaa maapankeille

Maankaatopaikat ovat täyttymässä koko eteläisessä Suomessa. Uusia puhtaan ylijäämämaan kaatopaikkoja etsitäänkin parhaillaan myös Kanta-Hämeessä, sillä tilanne pahenee koko ajan.

Suunnittelujohtaja Heikki Pusa Hämeen liitosta kertoo, että Kanta-Hämeen kuntien maankaatopaikoilla on toistaiseksi tilaa. Tilanne vaihtelee kuitenkin kunnittain paljon.

– Olemme selvittäneet Kiertokapulan alueen kuntien kanssa mahdollisuutta perustaa yksi tai kaksi suurta maapankkia, joissa ylijäämämaa lajiteltaisiin maa-aineksen mukaan, Pusa kertoo.

Maapankkien perimmäisenä tarkoituksena on lisätä puhtaan maa-aineksen hyötykäyttöä. Pankeissa eri maalajit on lajiteltu erikseen niin, että juuri oikean aineksen käyttäminen helpottuisi.

Kuntien omat maankaatopaikat tarpeen

Heikki Pusa ei usko, että pari suurta aluetta kykenisi poistamaan koko ongelmaa. Kuntien omat maankaatopaikat ovat myös jatkossa tarpeen, sillä maata ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Kuljettaminen maksaa paljon ja kuormittaa liikaa ympäristöä.

Etäällä sijaitsevat maapankit rokottaisivat kohtuuttomasti myös yksityisiä omakotirakentajia.

– Tulevaisuuden kaatopaikkojen luonne muuttuu kokonaan. Nyt on aika pohtia, minkälaiset loppusijoitusalueet tulevat olemaan, Pusa kertoo.

Maakuntakaavan uudistukseen liittyvä selvitys valmistuu vielä tänä vuonna. Sen tarkoituksena on olla työkalu ennen kaikkea Kanta-Hämeen kuntien kaavoituksessa, mutta myös luoda raamit koko maakunnan tulevaisuuden jätehuollolle.

Hämeenlinnassa maat Kuuslahteen

Mikään helppo tehtävä ei maapankeille sopivien alueiden löytäminen ole, sillä esimerkiksi Kanta-Hämeestä ei sopivia paikkoja juurikaan löydy.

Hämeenlinnan puhtaat ylijäämämaat kuljetetaan Kuuslahden maankaatopaikalle, jota laajennettiin viime vuonna. Vuosittain Hämeenlinnassa syntyy puhdasta ylijäämämaata 160 000 tonnia.

Yksi kuorma-auton lavallinen painaa noin 16 tonnia eli Hämeenlinnan ylijäämämaat täyttäisivät 10 000 kuorma-auton lavaa joka vuosi.

– Määriä on vaikea arvioida, sillä siihen vaikuttaa tietenkin se, kuinka paljon rakennetaan. Esimerkiksi parhaillaan menossa olevan Siirin kakkosalueen töistä tulee puhdasta ylijäämämaata yli 30 000 tonnia. Siitä suurin osa käytetään paikan päällä. Vain kadunrakentamiseen kelpaamaton humus viedään suoraan Kuuslahteen, rakennuspäällikkö Jari Tähtinen Linnan Infrasta sanoo.

Kuuslahden maankaatopaikalla riittää tällä hetkellä riittävästi tilaa. Hukkamaata syntyy Tähtisen mielestä maltillisesti.

– Puhdas ylijäämämaa on järkevintä käyttää aina paikan päällä eli vaikkapa puistoissa ja muissa rakennuskohteissa tai tietyömailla. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, Tähtinen kertoo.

Hämeenlinnan kaltaisten vanhojen kaupunkien ongelmana on yleensä se, että aivan niiden keskustojen tuntumassa on ollut teollisuutta, joka on pilannut maan. Pilaantunut maa pitäisi korvata puhtaalla maalla.

– Hyvistä soravaroista johtuen Kanta-Hämeessä on käytetty surutta harjuissa olevaa luonnonkiviainesta, soraa ja hiekkaa, mutta se on aivan liian hyvää maa-ainesta useisiin kohteisiin. Jos meillä olisi maapankki, voisimme ottaa sieltä aina sopivinta maata, Pusa kertoo.

Vaikeinta pääkaupunkiseudulla

Ennen kaikkea pääkaupunkiseudun maankaatopaikat ovat täynnä, eikä Helsingin puhtaita ylijäämämaita oteta enää vastaan esimerkiksi Vantaalle. Monen kunnan maankaatopaikat ovat ääriään myöten täynnä tai täyttymässä.

Suunnittelujohtaja Heikki Pusa myöntää, että maan sijoituspaikkakysymyksiä on yritetty ratkoa myös yli maakuntarajojen. Ovatko helsinkiläiset ehdottaneet, että kaupungin puhtaat maat tuotaisiin Kanta-Hämeeseen?

– Olemme keskustelleet uusmaalaisten kanssa ongelmasta, mutta emme ole luoneet mitään linjauksia. Lähtökohtana täytyy kuitenkin olla, että maa-ainekset käytettäisiin lähellä synty- ja käyttöpaikkoja, Pusa sanoo. (HäSa)

 

 

Menot