Kanta-Häme

Kanta-Hämeessä on jo hurja pula puheterapeuteista

Toistakymmentä perhettä jonottaa saadakseen lapsensa puheterapiaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella. Jonotusaika venyy viikoista jopa puoleen vuoteen.

– Kanta-Hämeessä on jostakin syystä ollut vuosikausia liian vähän puheterapeutteja. Tilanne on täällä lähes yhtä heikko kuin Satakunnassa ja itärajalla, kertoo Riihimäen terveyskeskuksessa työskentelevä puheterapeutti Liisa Miettinen.

Riihimäkeläinen äiti ihmettelee, jääkö perheen nelivuotias poika ilman puheterapeuttia. Pojan kielellisen kehittymisen vaikeuksia on jo ehditty hoitaa Riihimäen terveyskeskuksessa puolitoista vuotta.

Terveyskeskuksen puheterapeutin antaman maksumääräyksen avulla poika on saanut kaksi kahdeksan käyntikerran hoitojaksoa yksityisellä puheterapeutilla.

Tutkimukset Kanta-Hämeen keskussairaalassa paljastivat pojan vaikeuksien olevan keskivaikeita, jolloin hoitovastuu siirtyi terveyskeskukselta keskussairaalalle.

Uusi maksumääräys ei enää avannut ovea poikaa hoitaneen puheterapeutin vastaanotolle, sillä tällä ei ole Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa hoitosopimusta.

Poika on nyt ilman terapeuttia, sillä yhdellekään sairaanhoitopiirin kanssa sopimuksen solmineelle terapeutille ei mahdu uusia potilaita.

– Jos poika ei saa kielellisiin vaikeuksiinsa kuntoutusta, hänellä on edessä kouluvaikeuksia ja hän tarvitsee kouluavustajan. Eikö vaikeuksiin pitäisi puuttua varhain? kysyy äiti.

Maksusitoumus ei takaa hoitoa

Kielellisen kehityksen tukea tarvitsevat lapset pääsevät Kanta-Hämeessä kyllä omaan terveyskeskukseensa, jossa puheterapeutit arvioivat heidän hoidon tarvettaan.

Terveyskeskuksen puheterapeutit keskittyvät terapiakäynneillä pääasiassa tutkimuksiin ja arviointiin.

Jos lapsen vaikeudet näyttävät lieviltä, terveyskeskus antaa maksumääräyksen yksityiselle puheterapeutille. Jos ongelmat ovat vakavampia, ohjataan lapsi keskussairaalaan neurologisiin tutkimuksiin ja hoitovastuu keskivakavista ja vakavista vaikeuksista jää sairaalalle.

– Maksumääräyksillä saisi hoitoa, mutta puheterapeutit eivät pysty ottamaan uusia potilaita. Heille on jonoa, Liisa Miettinen sanoo.

Kun puhevaikeuksiin suositellaan puheterapiaa, vanhemmat ottavat itse yhteyttä yksityisiin terapeutteihin ja yrittävät saada lapselle ajan.

– Tilanne on todella ikävä. Jollei terapeutteja ole, otamme sairaanhoitopiiristä yhteyttä terveyskeskukseen ja yritämme järjestellä hoitoa sinne. Jonotilanne on kuitenkin paha, joten sekään ei välttämättä onnistu, kertoo lastenneurologi Heli Sätilä Kanta-Hämeen keskussairaalasta.

Sopimuksia liian vähän

Kanta-Hämeen alueella toimivat yksityiset puheterapeutit ovat tehneet sopimuksen maksusitoumusten käytöstä sekä Riihimäen terveyskeskuksen että Kansaneläkelaitoksen (Kela).

Viidellä on Kelan kanssa sopimus ja kymmenellä on sopimus myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Sairaanhoitopiirillä ei ole sopimuksia kaikkien alueen terapeuttien kanssa ,vaikka puheterapeuteista on pulaa.

Terapiakäynnistä puheterapeutille maksettava korvaus vaihtelee. Sairaanhoitopiirin maksama korvaus saattaa olla jopa pienempi kuin Kelan tai terveyskeskuksen. (HäSa)

Päivän lehti

8.4.2020