Kanta-Häme

Kanta-Hämeestä hierotaan yliopistomaakuntaa

Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki ja maakunnassa toimivat korkeakoulut haluavat vahvistaa Helsingin yliopiston asemaa Kanta-Hämeessä. Siihen pyritään lisäämällä yliopiston ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistoimintaa.
 
Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina kertoo, että Hämeen liitto on valmistellut jo jonkun aikaa yhteistyösopimusta yhdessä kaupungin, Hamkin ja Helsingin yliopiston kanssa. Kyse on erityisesti luonnonvara-alasta.
 
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisellä tiedekunnalla on Kanta-Hämeessä oma erillislaitos eli Lammin biologinen asema, jossa tehdään ympäristötutkimusta sekä järjestetään biologian ja lähitieteiden kenttäkursseja.
 
Reina muistuttaa, että Kanta-Hämeessä on luonnonvara-alalla myös paljon ammattikorkeakoulutasoista osaamista. 
 
– Voisivatko yliopisto ja ammattikorkeakoulu tehdä tiiviimmin yhteistyötä ja käyttää erilaista infraa paremmin hyödyksi? Parhaimmillaan siitä voisi syntyä jotain uutta, Reina sanoo.
 
Hamk vakavissaan
Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaava vararehtori Janne Salminen vakuuttaa, että Hamk on liikkeellä vakavissaan.
 
– Fokus pidetään nimenomaan luonnonvara- ja biotalous- ja ympäristöalalla, koska se on kiistatta Helsingin yliopiston vahvuus. Hehän ovat kansainvälisen tason toimijoita sillä puolella, Salminen sanoo.
 
Hamk on kokeillut aiemminkin luonnonvara-alojen yhteistyösopimusta Helsingin yliopiston kanssa, mutta siitä on jo toistakymmentä vuotta, eikä sopimus johtanut silloin laajamittaiseen toimintaan.
 
Hamkin Evon yksikkö on kuitenkin tehnyt pitkään yhteistyötä Lammin biologisen aseman väen kanssa ja Lepaalla on ollut yhteyksiä Viikin puutarhatieteiden kanssa.
 
– Nyt tarkoitus on levittää tätä toimintaa myös Lounais-Hämeen suuntaan eli esimerkiksi Mustialaan ja Forssan alueeseen. Yksi kiinnostava kumppani, jota tosin ei ole sidottu tähän sopimukseen, on tietenkin Maatalouden tutkimuskeskus MTT, jonka kanssa yhteistyötä varmasti tullaan tiivistämään, Salminen kertoo.
 
Kasvihuoneet yhteiskäyttöön
Yksi konkreettinen yhteistyökohde löytyy Lepaalta.
 
– Siellä on viimeisen päälle tehdyt kasvihuoneet, joiden hyödyntäminen tutkimustoiminnassa on yksi pointti tässä sopimuksessa. Siellä tehtäisiin siis yhteistä koetoimintaa, Salminen kertoo.
 
Vaikka pääpaino onkin luonnonvara-alassa, vararehtori näkee myös Hamkin muiden koulutusalojen voivan osallistua yliopistoyhteistyöhön.
 
– Vaikkapa liiketalouden, tekniikan ja hyvinvointialan toiminnoista löytyy paljonkin sellaista, missä me voidaan edistää ja antaa uusia näkökulmia ympäristö- ja luontoalan ihmisille. Monialaisuuden kautta voimme löytää uusia innovaatioita, yrittämisen mahdollisuuksia ja uusia teknologisia ratkaisuja lähestyä näitä asioita, Salminen visioi. (HäSa)
 

 

Biologinen asema ei ole uhattuna

Sopimusta on hierottu jo jonkin aikaa ja sen pitäisi valmistua allekirjoitettavaksi alkusyksystä.
Hamk aikoo liittää yhteistyösopimuksen myös tekeillä olevaan toimilupahakemukseensa.
 
– Se on osa meidän korkeakouluyhteistyötä ja Hämeenlinnan korkeakoulukeskusta, joka fyysisesti sijaitsee täällä Visamäessä, mutta jolla on toimijoita aina Lammia myöten, vararehtori Janne Salminen sanoo.
 
Lisäksi Hamk ja Hämeenlinnan kaupunki pyrkivät mukaan Joensuun vetämään biotalouden aluekehityskeskittymään.
 
Hämeen Sanomat ei tavoittanut hankkeessa mukana olevaa professori Lauri Arvolaa Helsingin yliopiston Lammin biologiselta asemalta.
 
Maakuntajohtaja Timo Reina kuitenkin tähdentää, ettei hankkeessa ole kyse siitä, että Lammin toimintojen tulevaisuus koettaisiin epävarmaksi.
 
– Lammin asema sinänsä ei ole erityisen uhattuna. Enemmän kyse on siitä, että kuinka sen ympärille olisi mahdollista laajentaa muutakin, Reina sanoo. (HäSa)

 

Päivän lehti

2.6.2020