Kanta-Häme

Kantahämäläinen yritys on ylpeä nimestään

Kanta-Hämeen mahdollinen poistuminen maakuntakartalta saa Kanta-Häme-nimen omaavat yritykset, yhdistykset ja viranomaiset mietteliäiksi tulevaisuuden suhteen.

Kanta-Hämeen Sammutinhuollon myymälänhoitaja Kari Saarva näkee asiassa moniakin peikkoja.

– Tuskin me nimeä Etelä-Suomen Sammutinhuolloksi muutamme. Siitä tulisi taloudellista tappiota ja asiakastappiota firmalle ja kauhea paperisota, kun nimi jouduttaisiin muuttamaan kaikkiin papereihin, ohjelmiin ja laskutukseen. Asiakkaille heräisi kysymys, onko entinen firma mennyt konkurssiin.

– Kymmeniä vuosia vanha nimi on meidän brändimme. Nimestä ihmiset juontavat, että olemme paikallinen yritys, Saarva toteaa.

Lintujen havainnointi pitäisi turvata

Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtajan Panu Villasen mukaan asialla olisi selkeitä vaikutuksia yhdistyksen toimintaan.

Kaikilla lintutieteellisillä yhdistyksillä on omat toimialueensa ja erityiskohteensa, joille ne tekevät havaintoja.

– Jos alue muuttuu, on tarkistettava, ettei tule päällekkäisyyksiä muiden yhdistysten kanssa ja että kaikki lintutieteellisesti tärkeät alueet tulevat varmasti havainnoitua. Pahinta on, jos tulee sekamelska emmekä edistä lintujen hyvinvointia ja lintutieteellistä toimintaa.

Jos yhdistys säilyttäisi nimensä ennallaan, se ei Villasen mukaan olisi hyvä ratkaisu.

– Jos alue olisi nykyistä laajempi, nimi olisi harhaanjohtava, jos emme kuitenkaan keräisi tietoa pelkästään Kanta-Hämeenä aiemmin tunnetulta alueelta.

Kanta-Häme nimeen pakon sanelemana

Toimitusjohtaja Jari Harlin Kanta-Hämeen Tuoretuotteesta on luottavaisin mielin eikä muuttaisi yrityksensä nimeä.

– Meidän yrityksemme kannalta asialla ei ole mitään merkitystä. Yrityksen nimi on kuvastanut toimialuetta aloittaessamme vuonna 1984, mutta nyt toimialueenamme on koko Etelä-Suomi.

Yritys haki aloittaessaan yritysnimeä Tuoretuote, mutta Patentti- ja rekisterihallitus ei nimeä hyväksynyt, koska Porissa toimi jo Porin Tuoretuote. Niinpä hämeenlinnalaisyritys lisäsi nimeensä Kanta-Hämeen.

Henkilökohtaisesti hämeenlinnalainen Jari Harlin pelkää Kanta-Hämeen maakunnan mahdollisen katoamisen vaikutuksia.

– Keskussairaala ja ammatilliset korkeakoulut saattavat vaarantua, koska helposti ajatellaan, että yksi maakunta voi omata vain yhden tämäntyyppisen toiminnon.

Kantahämäläisenä loppuun asti

Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry:n puheenjohtaja Kari Vähänen ei usko Näkövammaisten Keskusliiton reagoivan ainakaan nopealla aikataululla mahdollisiin maakuntajakouudistuksiin.

– Ensimmäisessä vaiheessa alueyhdistys- ja paikallisyhdistysjakoihin ei varmasti tapahtuisi mitään muutoksia, on maakunta sitten mikä tahansa nimeltään tai suuruudeltaan. Pitkässä juoksussa se voi vaikuttaa aluejakoihinkin.

Nyt Kanta-Hämeen Näkövammaisten toiminta-alueena on suur-Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala.

Henkilökohtaisesti Kari Vähäsellä on vahva suhde kantahämäläisyyteen.

– Kun olen ollut kantahämäläinen 60 vuotta, luultavasti olen sitä elämäni loppuun saakka. Olen Tuuloksesta kotoisin, ja vaikka Tuulos liitettiin Hämeenlinnaan, Tuulos on minulle edelleenkin Tuulos.

Pelastustoimeen ei vaikutuksia

Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen ei näe maakuntajaon uudistuksen vaikuttavan Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimintaan.

– Pelastustoimen palvelut tuotetaan Kanta-Hämeeseen valtioneuvoston päättämällä pelastustoimen alueella. Niitä on Suomessa 22. Muut mahdolliset hallintorajojen muuttamiset eivät mielestäni ole suoraan välittömästi vaikuttamassa pelastustoimen alueiden ja pelastuslaitosten toimintaan. (HäSa)

 

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic