Kanta-Häme

Kantahämäläiset aikuiset harrastavat liikuntaa vähiten

Kaikkiin maakuntiin verrattuna kantahämäläinen aikuisväestö harrastaa vapaa-ajan liikuntaa vähiten.

Kanta-Hämeen aikuisista 26,4 prosenttia ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2016 tilastojen mukaan harrasta liikuntaa vapaa-ajallaan. Koko maan keskiarvo oli 20,9 prosenttia. Tilanne Kanta-Hämeessä on ollut vastaavissa lukemissa viime vuodet.

Terveysjohtaja Veli-Pekka Rautava on huolissaan ja myöntää aikuisten liikuntaharrastusten puutteen näkyvän Hämeenlinnan Terveyspalveluisssa.

– Aika yllättäviä tuloksia. Tilanne huolestuttaa, koska liikkumattomuus vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin kaiken kaikkiaan.

– Seuraukset näkyvät täällä meillä niin kuin muuallakin maassa ylipainon lisääntymisen kautta. Diabeetikkojen määrä kasvaa, ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia on paljon. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös sydän- ja verisuonitauteihin, aivoverenkiertosairauksiin sekä ennaltaehkäisevästi ikäihmisten kaatumisiin.

THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl sanoo, että jos katsoo kantahämäläisten terveydentilaa laajemmin THL:n sairastavuusindeksin kautta, tilanne on kuitenkin koko maan keskimääräistä tilannetta parempi.

Kantahämäläiset myös kokevat olevansa terveempiä kuin muissa maakunnissa asuvat. Työikäisistä 28,8 prosenttia kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (koko maa 31,5 prosenttia).

Sen paremmin terveysjohtaja Veli-Pekka Rautava Hämeenlinnan Terveyspalveluista kuin THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhlkaan eivät osaa sanoa, mistä Kanta-Hämeen aikuisväestön laiska liikuntaharrastaminen tarkalleen johtuu.

Yksi osasyy Ståhlin mukaan on riittämätön liikuntaneuvonta. Kanta-Hämeessä vain 26 prosenttia asuu kunnassa, jossa järjestetään liikuntaneuvontaa, kun koko maan vastaava luku on 84 prosenttia.

– Liikuntaneuvonta, jota monissa kunnissa annetaan terveydenhuollon ja liikuntatoimen yhteistyönä, ei ole kovinkaan aktiivista Kanta-Hämeessä. Sen pitäisi olla nykyistä systemaattisempaa.

Liikuntapalveluiden tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki myöntää, että Hämeenlinnan kaupungilla on tässä kehitettävää.

– Olemme yrittäneet viime vuosina luoda liikuntapalveluketjua, jolla vähiten liikkuvia ohjattaisiin terveyspalveluista ensin meidän ryhmiimme ja sieltä sitten järjestöryhmiin. Siinä on kuitenkin vielä kehitettävää. Tarvetta tällaiselle palvelulle on olemassa.

Liikuntapalvelut on kokeillut myös ajanvarausta liikuntaohjaajalle, jonka kanssa pääsi keskustelemaan omista liikuntatottumuksistaan, mutta se ei saanut suosiota.

THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl näkee tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksessa peikkoja liikuntaneuvonnalle.

– Kun sote irtaantuu kuntaorganisaatiosta, säilyvätkö nämä hyvät toimintamallit ja ketjut niissä kunnissa, joissa ne tällä hetkellä toimivat hyvin. Ja miten valinnanvapaudessa saadaan varmistettua, että kaikki eri palveluntuottajat sitoutuvat liikuntaneuvontaan ja ketjuajatteluun. Se pitäisi kirjata palvelusopimuksiin.

Sillä, liikkuuko vai eikö liiku, on paitsi terveydellistä, myös yhteiskunnallista merkitystä.

UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari on todennut vuonna 2015, että liikkumattomuuden kokonaiskustannukset Suomessa ovat vuositasolla 2–4 miljardia euroa mukaan lukien sairauslomista, ennenaikaisista eläkkeistä ja kuolemista aiheutuvat tuottavuuskustannukset. Terveydenhuollon suorat kustannukset ovat eri laskentamallien mukaan 1–2 miljardia euroa.

– Jokaisen pitäisi yrittää ottaa vastuuta paitsi omasta hyvinvoinnistaan, myös yhteiskunnasta tekemällä oman osuutensa. Liikkuminen on siihen erittäin helppo tapa, terveysjohtaja Veli-Pekka Rautava sanoo.

Liikunta vaikuttaa paitsi ennaltaehkäisevästi moniin sairauksiin, myös positiivisesti mielenterveyteen sekä työstressistä palautumiseen.

THL:n tilastojen mukaan työssä jaksaminen on Kanta-Hämeessä muita maakuntia parempaa: täällä 20,4 prosenttia työikäisistä ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään asti, kun koko maan keskiarvo on 22,2 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtavan asiantuntijan Timo Ståhlin mukaan liikuntakäyttäytymisen seuranta ei Kanta-Hämeessä ole hyvällä tasolla.

– Seurataanko sitä, raportoidaanko siitä, tehdäänkö viranhaltijat tietoisiksi tilanteesta, käsitelläänkö asioita johtoryhmissä, Ståhl kysyy.

Tämänkin puutteen liikuntapalveluiden tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki allekirjoittaa.

– Meidän pitäisi ruveta seuraamaan liikuntakäyttäytymistä tarkemmin, jolloin meillä olisi myös tietopohjaa. Voisimme tehdä kyselytutkimuksen esimerkiksi kerran kahdessa vuodessa, jolloin näkisimme mikä vaikuttavuus toimenpiteillä on ollut. Se on kehittämisen kohde.

Päivän lehti

4.6.2020