Kanta-Häme Hämeenlinna

Kantahämäläisten näkemys: hyvä- ja huonotuloisten välinen kuilu kasvaa

Maakuntapuntarin vastaajien enemmistö uskoo, että hyvätuloiset porskuttavat jatkossa entistä vahvemmin.

Hyvätuloisilla menee entistä paremmin, huonotuloisilla entistä heikommin.

Tältä näyttää seuraavan kymmenen vuoden kehitys Kanta-Hämeessä, jos on uskominen Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämää tuoretta maakuntapuntaria. Kyselytutkimuksesta selvitettiin maakunnan asukkaiden näkemyksiä erilaisiin väittämiin.

Kantahämäläisten enemmistö (63 prosenttia) uskoo, että hyvätuloisten ihmisten elinolot kehittyvät parempaan suuntaan seuraavan vuosikymmenen aikana.

Myös Kanta-Hämeen kaupungeissa asuville ja nuorille povattiin hieman muita ruusuisempaa tulevaisuudenkuvaa.

 

Sen sijaan huonotuloisten, työttömien, maaseudulla asuvien, eläkeläisten ja viljelijöiden osalta reilusti yli puolet Kanta-Hämeen vastanneista katsoo, että kehityskäyrä on huonompaan suuntaan.

Palkansaajien tulevaisuuden osalta näkemykset menevät tasan. Täsmälleen yhtä suuri osa (31 prosenttia) arvioi, että palkansaajien asema tulevaisuudessa pysyy ennallaan, paranee tai huononee.

Kun verrataan koko maan vastauksiin, kantahämäläiset ovat keskimääräistä vähemmän huolissaan etenkin palkansaajien, opiskelijoiden ja vanhusten elinolojen muutoksesta.

 

Sote-uudistuksen yhteydessä on taitettu peistä valinnanvapaudesta. Kyse on siitä, että julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota julkisten toimijoiden lisäksi myös yritykset, järjestöt ja säätiöt.

Kun vastaajilta kysyttiin eri palveluiden kohdalla valinnasta julkisen ja yksityisen välillä, julkinen voitti. Kantahämäläisten enemmistö luotti julkiseen palveluun äitiys- ja lastenneuvolan, vanhusten palveluasumisen, kotihoidon sekä fysioterapian osalta.

Hammashoidossa ja yleislääkärien kohdalla julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen kannatus meni tasan.

Vain erikoislääkärien osalta yksityiset palvelut saivat kyselyssä enemmän kiinnostusta.

Kanta-Hämeen asukkaiden näkemykset valinnanvapaudesta noudattavat kutakuinkin samaa linjaa kuin maan väestöllä keskimäärin. Poikkeuksen tekevät yleislääkäripalvelut, joissa hämäläiset luottavat muuta maata useammin yksityisiin tuottajiin.

 

Kysely selvitti myös suhtautumista maakuntauudistukseen.

Reilu kolmannes, 37 prosenttia, Kanta-Hämeen asukkaista pitää nykyistä 18 maakunnan jakoa hyvänä perustana uudistukselle. Lähes joka toiselle on kuitenkin tärkeää, että Kanta-Häme on yksi uudistuksessa perustettavista maakunnista.

Kaksi viidestä kantahämäläisestä katsoo, että maakunnilla tulee olla samanlainen itsehallinto kuin kunnilla nykyisin.

Kantar TNS oy:n toteuttamaan tutkimukseen tehtiin Kanta-Hämeessä 299 haastattelua internetpaneelissa tämän vuoden toukokuussa. Vastausten virhemarginaali on suurimmillaan 5,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita