Kanta-Häme

Kantahämäläisten terveys syyniin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti tammikuun lopussa kansallisen FinTerveys 2017 -tutkimuksen.

Tutkimusryhmäläiset kiertävät 50 paikkakunnalla eri puolilla Suomea tammi- ja toukokuun välisenä aikana.

Hämeenlinnassa ja Riihimäellä tutkimukset tehtiin jo helmikuussa, forssalaisten vuoro on huhtikuussa. Yksi 219 forssalaisesta kutsutusta on Veli-Matti Nokelainen.

Nokelainen lähti mielellään mukaan tutkimukseen.

Nokelaisen mielestä lomakkeiden täyttäminen ja omasta elämästä aika tarkkaankin kertominen ei ollut vaikeaa.

– Koen olevani paremmassa kunnossa kuin monet samanikäiset miehet, Nokelainen virnistää.

Hän siis pitää huolta itsestään; pyöräilee työmatkat ja sauvakävelee.

– Kävin elokuussa kehonkoostumusmittauksissa. Odotan, minkälaiset tulokset saan nyt. Olen laihtunutkin, Nokelainen osoittaa viimeiset sanansa Länsi-Suomen tutkimusryhmän vetäjälle, vastuuhoitaja Heidi Welénille.

Nokelainen saa Weléniltä kehut. Ei tosin välttämättä siksi, että mies on laihtunut, vaan siksi, että tuli tutkimukseen työkiireidensä keskeltä.

Osa kutsutuista ei nimittäin käytä mahdollisuuttaan osallistua tutkimukseen.

– Haluamme, että kaikki tulisivat paikalle, Welén kannustaa.

– Pääasiassa ihmiset suhtautuvat tutkimukseen positiivisesti. Jotkut ovat sanoneet, että työkaverit ovat kateellisia, koska he eivät pääse osallistumaan.

Edes sitä ei tarvitse häpeillä, jos vyötärölle on kertynyt muutama ylimääräinen kilo tai liikuntaharrastus on jäänyt vähemmälle.

– Emme katso ihmisten ulkonäköä. Teemme tutkimustyötä. Kenenkään ei tarvitse tuntea syyllisyyttä elämäntavoistaan tai häpeillä kilojaan.

Jos haluaisi itselleen THL:n tutkimuspakettia vastaavat tutkimukset, maksaisi se noin 1 500 euroa.

– Osallistuisin tähän mielelläni itsekin, Welén naurahtaa.

Suomessa asuville on tehty terveystutkimuksia jo vuosia. Welénin mukaan tutkimuksista on hyötyä kaikille. Esimerkiksi kolesteroli saatiin kuriin, kun huomattiin, että tutkittujen arvot olivat nousseet.

– Tosin kolesteroliarvot nousivat taas karppausbuumin jälkeen.

Kun tutkittava tulee Welénin luo, hoitaja ottaa ensin vastaan lomakkeen, joka on pitänyt täyttää ennen vastaanotolle tuloa.

Lomakkeessa kysytään samoja kysymyksiä kuin on vuosien ajan kysytty, mutta mukana on myös uusia kysymyksiä.

– Yli 70-vuotiaiailta kysytään muun muassa internetin käytöstä. Nuoremmilta muun muassa nuuskasta ja sähkötupakasta.

Lomakkeessa kysytään myös perhesuhteista ja sitä, miten monta minuuttia päivästä istuu.

Seuraavaksi Welén mittaa muun muassa vyötärönympäryksen sekä kauko- ja lähinäön.

Welénin jälkeen tutkittava siirtyy kakkoshuoneeseen labrakokeísiin.

Kolmannessa huoneessa testataan toimintakykyä.

– Sen jälkeen suurin osa pääsee kotiin, mutta osa pääsee ravintohaastatteluun ja osa uni- ja liikuntaotokseen.

Viimeiseen vaiheeseen päässeet saavat pitää viikon ajan ranneketta, jonka avulla selvitetään esimerkiksi se, miten syvää unta tutkittava nukkuu.

Tutkittava saa päivän aikana selvinneet tulokset mukaansa. Labratulokset tulevat kahden kuukauden kuluttua kotiin. FL

Päivän lehti

28.1.2020