Kanta-Häme

Kantaverkon valvonta Käpylään

Harva hämeenlinnalainen välttämättä edes tietää, että koko Suomen sähköverkkoa on tähän asti hallittu Vanajan voimalaitoksen yhteydessä sijaitsevasta Fingridin verkkokeskuksesta. Mutta ei hallita enää kauan, paitsi jos Helsinkiin rakennettu uusi kantaverkkokeskus on poissa pelistä häiriön tai vaikkapa terroristi-iskun seurauksena.

– Nyt aletaan pakkailla muuttolaatikoita ja viikon päästä maanantaina täräytetään koko toiminta Käpylään!

– Mutta ei Fingrid täältä mihinkään lähde, Hämeenlinnaan jää edelleen verkon kunnonhallintaan noin 15 henkilöä ja valvomopuolellakin muutama henkilö on Hämeenlinnassa pari päivää viikossa, kertoo Hämeenlinnan verkkokeskuksen päällikkö Arto Pahkin.

Valvomohenkilöstöä siirtyy Helsinkiin Pahkin mukaan luettuna yhteensä yhdeksän henkeä. Työntekijät ovat saaneet totutella ajatukseen jo kolmen vuoden ajan, kun muutosta on huolellisesti suunniteltu.

– Hämeenlinnalaisena tietysti jatkaisi töitä mieluummin täällä, mutta maailma menee eteenpäin. On tähän jo henkisesti valmistauduttu ja innolla odotetaan uusia työtehtäviä, toteaa vuorossa oleva pääoperaattori Mika Pajuoja.

Omakotialueelta pois

Keskittäminen Helsinkiin varmistui, kun voimaverkkoyhtiö teki päätöksen uuden pääkonttorin rakentamisesta Käpylään vuonna 2009. Keskittämisen eduiksi Arto Pahkin luettelee muun muassa toiminnan tehostumisen, häiriöiden hallinnan helpottumisen, tiedonkulun parantamisen ja henkilöstöresurssin paremman käytön lisäksi erityisesti turvallisuuden.

– Täällä Voimapihalla olemme sijainneet käytännössä keskellä omakotialuetta. Toki verkkokeskuksen turvallisuutta on suunniteltu yhdessä poliisin ja puolustusvoimien kanssa, mutta nyt tilanne paranee oleellisesti.

– Voi itse asiassa kysyä, miksi ei ole keskitetty jo aiemmin yhteen paikkaan? Se ei vain ollut vanhoissa Fingridin pääkonttorin tiloissa mahdollista, Pahkin sanoo.

Ydinvoima ja älyverkot

Kantaverkon valvonnan tehtävät ja haasteet ovat kasvaneet tasaisesti, ja kasvavat Pahkinin mukaan jatkossakin, kun yhteispohjoismaista sähköverkkoa vahvistetaan ja rakennetaan uutta siirtolinjaa myös Viroon.

– Sähkömarkkinoiden vapautuminen on aiheuttanut sen, että siirtoverkot ovat tupaten täynnä. Meille on asetettu tavoite saada häiriö kuriin 15 minuutissa, Pahkin sanoo.

Tavoitteiden saavuttamiseksi Fingrid aikoo investoida vuoteen 2025 mennessä kantaverkkoon peräti 1,7 miljardia euroa.

– Esimerkiksi rakenteilla olevat ydinvoimalat lisäävät nopean häiriöreservin tarvetta ja tuulivoimalat taas tarvitsevat taajuusreserviä. Molemmat lisäävät elementtejä valvontasysteemiin, kuten myös älykkäiden verkkojen käyttöönotto.

Niin sanotut smartgridit mahdollistavat esimerkiksi pientuulivoimaloiden, aurinkopaneelien ja energiaa tuottavien pientalojen ylijäämäsähkön syöttämisen sähköverkkoon.

– Saksassa se on jo mahdollista ja noin kolmen vuoden päästä meilläkin, Pahkin ennustaa. (HäSa)

Päivän lehti

2.4.2020