Keskustelu Kantolan tapahtumapuiston kannattavuudesta jatkuu.
Kansanedustaja, kaupunginhallituksen jäsen Lulu Ranne (ps.) kritisoi tapahtumapuiston järkevyyttä:
“Tapahtumapuistoon on uponnut verorahoja tähän mennessä arviolta 5–6 miljoonaa euroa. Puiston menoihin, kuten ylläpitoon, lainanhoitokuluihin ja markkinointiin käytetään vuosittain satojatuhansia euroja”, Ranne tykitti mielipidekirjoituksessaan (HäSa 23.8.2019).
– Väite ei pidä paikkansa, että tapahtumapuisto imisi satojatuhansia veronmaksajien rahoja, sanoo tapahtumapuistoa operoivan Linnan Kehityksen toimitusjohtaja Kari Saarinen.
Linnan Kehityksen talouspäällikön Marco Björkskogin mukaan tapahtumapuiston kahden miljoonan laina kuitattiin jo viime vuonna.
– Laina maksettiin pois joulukuussa 2018, kun kaupunki osti puiston 2,1 miljoonalla eurolla. Siinä vaiheessa meillä oli lainaa jäljellä 1,1 miljoonaa euroa, Björkskog kertoo.
Sitä ennen kaupunki maksoi sataprosenttisesti omistamalleen Linnan Kehitys oy:lle avustusta lainan lyhentämiseen 150 000–200 000 euroa vuodessa.
– Me vuokraamme puistoa, ja saamme siitä tuottoa. Tapahtumia järjestäessä tulee kustannuksia, mutta suurimman osan niistä maksavat tapahtumajärjestäjät, Saarinen kertoo.
Saarinen ja Björkskog sanovat, että alkuinvestointien (2,6 miljoonaa) jälkeen tapahtumapuiston tuotot ovat ylittäneet puistosta aiheutuneet kulut vuosina 2015–2019.
Ranne väitti mielipidekirjoituksessaan, että jättikonserttien järjestämisestä ei synny kaupungille tuloja, joilla menot, investoinneista puhumattakaan, voisi kattaa.
– Investointia ei enää saa takaisin. Väitän, että sen jälkeen puistosta on saatu enemmän rahaa kuin mitä siihen on mennyt, Saarinen sanoo.
Tapahtumapuistosta Linnan Kehitykslle aiheutuvat suorat kulut ovat noin 30 000 euroa (muun muassa markkinointi ja toimitilakulut) vuodessa.
– Vuokratuloja saadaan huomattavasti enemmän. Esimerkiksi vuonna 2017 kustannukset olivat 25 000 euroa ja tuotot kaksinkertaiset.
Mikä on tapahtumapuiston päivävuokra?
– Päivävuokra riippuu ihan järjestäjästä. Vuokra voi olla muutamasta sadasta eurosta kymmeniin tuhansiin euroihin, Saarinen sanoo.
Tarkempaa lukua Saarinen ei paljasta sopimussalaisuuksiin vedoten. Tapahtumapuiston heikoin vuosi oli 2018, jolloin siellä ei järjestetty isoa tapahtumaa.
– Silloin jäimme plussalle hyvin vähän, muutaman tonnin, Björkskog sanoo.
Montako vuotta puiston pitäminen on kannattavaa, jos siellä ei järjestettäisi isoja konsertteja?
– Silloin kun tapahtumapuisto ei ole käytössä, se on kuin mikä tahansa muukin Hämeenlinnan puisto. Kaupungille syntyy siitä samat 15 000–20 000 euron ylläpitokustannukset kuin muidenkin puistojen hoidoista, Saarinen sanoo.
– Isossa kuvassa puisto on ollut koko ajan plussalla Linnan Kehityksen näkövinkkelistä. Yksi kysymys on, että onko puiston tarkoitus tuottaa voittoa vai olla elinkeinopoliittinen työkalu, jolla haetaan tunnettavuutta? Björkskog sanoo.
Saarisen mukaan Hämeenlinnan saama imagohyöty konserteista ja muista tapahtumista kääntyy euroiksi vasta pitkäjänteisellä työllä.
Miltä tämä vuosi näyttää?
– Selkeästi jäämme plussalle. Puiston juoksevat kulut ovat nyt 20 000 euron paikkeilla tässä vaiheessa vuotta, Björkskog sanoo.
Keskustelu Kantolan järkevyydestä käydään Saarisen mielestä väärään aikaan.
– Hämeenlinnassa on tapahtunut nyt isoja juttuja. Vuosikymmen sitten ajatusta olisi pidetty mielenvikaisena, että täällä esiintyisi Metallica tai Guns N´Roses.
Saarinen ihmettelee tapahtumapuiston kritisointia.
– Muualla ihaillaan, täällä moititaan ja syytetään riski-investoinneista ja rahan hukkaamisesta. Vähän hämmästyttää.
Esimerkkinä Saarinen vertaa tapahtumapuiston rakentamista Helsingin olympiastadionin remonttiin: Olympiastadionia remontoidaan lähes 300 miljoonalla eurolla.
– Hämeenlinnassa on tehty Kantolan tapahtumapuisto, joka on alle yhden prosentin olympiastadionin remontin hinnasta. Silti me kilpailemme samoista maailman ykkösluokan artisteista. Mielestäni se on aika hyvä suoritus.
Tosin kun Kantolassa vuokra on kymmeniätuhansia euroja, voi se stadionsäätiön hallituksessa istuneen Saarisen mukaan olla olympiastadionilla kuusinumeroinen.
Toisena esimerkkinä Saarinen käyttää Tampereelle tehtävää tapahtumapuistoa.
– Sen kustannusarvio on 5-6 miljoonaa ja puistokapasiteetti noin 35 000 ihmistä. Miksi kaupungit tekevät tällaista, jos se ei olisi kannattavaa.
Tapahtumapuiston ensi kesän Live Nation -konsertista ei Linnan kehityksellä ole vielä tiedotettavaa.
– Yleensä konsertit selviävät alkusyksystä. Esimerkiksi kesän Metallican keikka julkistettiiin viime syyskuussa ja liput oli myyty loppuun jo marraskuussa, Saarinen kertaa. HäSa
