Hauhon lauantaina vietetyssä Hawujoulu-tapahtumassa korostui hauholaisuus.
Perinteisessä tapahtumassa oli päällä ja myynnissä oli paitaa ja essua, joissa luki: Kapinallinen jo vuodesta 1329.
Iskulauseella viitataan keskiaikaan, jolloin Suomessakin paavin sana oli laki. Tosin paavin sana ei ainakaan Hauholla paljon painanut.
Hauholaiset nimittäin kieltäytyivät vuonna 1329 maksamasta kirkolle veroina neljää oravannahkaa. Seurauksena paavi langetti pitäjään kirkonkirouksen.
Oravat päätyivät Olof Erikssonin suunnittelemaan Hauhon kunnan vaakunaan, joka vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen on ollut pitäjän kotiseutuvaakuna.
Vaikka slogan kapinallisuudesta on painettu paitaan lämpimällä huumorilla, on taustalla myös kotiseutuylpeyttä ja tietämystä omista juurista.
Hauho-tietokirjaeepoksen kolmas osa, Ilkka Teerijoen kirjoittama Hauhon historia III meni tapahtumassa kaupaksi täyttä häkää. Kirjassa on kunnan kylien, tilojen ja ihmisten tarinoita vuosilta 1868–2008.
– Kotiseutuaate ja identiteetti ovat tuntuneet vain vahvistuneen kirjasarjan myötä, vaikka kuulumme Hämeenlinnan hallinnon alle. Hauholla tiedetään, keitä me olemme ja mistä me tulemme, Hauho-Seuran puheenjohtaja Jouni Lehtonen sanoo.
Kirja tarttui muiden muassa Alvettulassa asuvan Leila Mattilan matkaan.
– Minua kiinnostaa historia. Pappa oli mukana sisällissodassa. Hän pelastui sillä, että heitti kiväärin metsään Syrjäntaan taistelussa. Tosin kotiin pappa pääsi vasta, kun oli kärsinyt rangaistuksen punavankileirillä, Mattila kertoo.
Hawujoulussa korostui erityisesti yhteishenki.
Muarin puodissa sai kirjoittaa tai piirtää joulutervehdyksen valmiisiin korttipohjiin, jotka toimitetaan ensi viikolla Koivukodon vanhuksille.
– Aamupäivän aikana joulutervehdyksiä kertyi useita kymmeniä, Karita Soittila näyttää kirjeistä pullistelevaa postilaatikkoa.
Vanhalla raitilla sijaitsevassa pop-up-henkisessä Aittakahvilassa tarjolla olleet herkut bikinipipareista borssikeittoon olivat niin ikään tehty talkootyönä.
– Hauho on virkeä paikka, jossa onnistutaan tekemään asioita yhdessä, sanoo piparia kahvin kera natusteleva hämeenlinnalainen Tunturi, jonka käsialaa on osa tarjottavista.
Aittakahvilassa tiskin takana hyörivä, Helsingissä asuva Pete Vuorio innostuu myös kehumaan Hauhoa.
– Yhteishenki on Hauholla aivan omaa luokkaansa.
Jenkki sanoi: ”How!” / sakemanni: ”Hoch!” / How? Hoch! / How? Hoch! / Hau! ho! Hauho! lauloi Juice Leskinen vuonna 1979.
