Kanta-Häme

Kapitalisaatiosopimusten suosio on laantunut

Kovassa nousussa viime vuosina olleiden kapitalisaatiosopimusten suosio on kääntynyt laskuun. Kapitalisaatiosopimusten vakuutusyhtiöille tuottama maksutulo putosi viime vuonna 9,8 prosenttia.

Nordean säästämisestä ja sijoittamisesta vastaavan johtajan Arto Peltokorven mukaan talouden epävarmuus näkyy viime vuoden tilastoissa kapitalisaatiosopimusten suosion laskuna.

Vakuutusyhtiöiden maksutulo on kehittynyt hyvin suotuisasti viime vuosina. Kapitalisaatiosopimukset ja muut sijoitussidonnaiset vakuutukset ovat olleet kasvukärkinä. Kapitalisaatiosopimusten suosio hyppäsi vuosina 2008–2009. Vuonna 2007 sopimukset tuottivat vakuutusyhtiölle 74 miljoonaa euroa maksutuloa.

Vuonna 2008 ne tuottivat 184 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 jo 714 miljoonaa euroa. Viime vuonna kapitalisaatiosopimusten maksutulo vakuutusyhtiöille oli yli 2 miljardia euroa. Sopimusten maksutulo siis 27-kertaistui yhdeksässä vuodessa.

Finanssialan keskusliiton varatoimitusjohtajan Esko Kivisaaren mukaan sijoitussidonnaiset vakuutukset yleensä kasvattavat suosiotaan pörssikurssien noustessa. Kapitalisaatiosopimusten suosio romahti hetkeksi eurokriisin kärjistyessä vuonna 2011, mutta seuraavana vuonna ne alkoivat jälleen houkutella asiakkaita.

Kasvu on ollut tasaista viime vuoteen asti. Viimeisen 10 vuoden aikana henkivakuutusten painopiste onkin keskittynyt sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin, joka kapitalisaatiosopimuskin on. Sijoitussidonnaiset vakuutukset muodostavat jo lähes 90 prosenttia henkivakuutusten maksutulosta.

Kivisaaren mukaan muutos johtuu vakuutusyhtiöiden tietoisesta strategiamuutoksesta. Suuret vakuutusyhtiöt alkoivat siirtää markkinoinnin painopistettä sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin jo 2000-luvun alussa. Vielä 10–15 vuotta sitten suurin osa säästövakuuksista oli laskuperustekorkoisia.

Laskuperustekorkoisessa säästövakuutuksessa vakuutusyhtiö lupaa asiakkaalle tietyn tuoton riippumatta siitä, miten yhtiön sijoitukset kehittyvät. Vakuutusyhtiö siis kantaa markkinariskin sijoituksista.

Sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa vakuutusmaksu ohjataan asiakkaan valitsemiin sijoituskohteisiin ja asiakkaan saama tuotto riippuu sijoitusten kehityksestä. Sijoitussidonnaisissa markkinariskin kantaa asiakas, sillä vakuutusyhtiö ei lupaa tuottoa.

– Vakuutusyhtiöillä täytyy olla huomattavasti enemmän pääomaa jos tehdään paljon laskuperustekorkoisia sopimuksia, Finanssivalvonnan Solvenssi II -hankkeen projektipäällikkö Teija Korpiaho kertoo.

Esimerkiksi Nordeassa laskuperustekorkoisten vakuutusten uusmyynti on lopetettu kokonaan.

– Laskuperustekorkoisissa vakuutuksissa saattoi olla neljän prosentin tuottotakuu ja sellaista ei ole nykyolosuhteissa mahdollista luvata ilman riskiä, Arto Peltokorpi sanoo. HÄSA

Päivän lehti

6.6.2020