Kanta-Häme Hämeenlinna

Rengossa lentävät perjantaisin kapula ja vitsit – Kaarina Jussila näyttää, mistä on lujahermoinen nainen tehty

Tuuria, keskittymiskykyä ja heittotarkkuutta. Rengon eläkeläiset tietävät, että siinä on avaimet mölkkymenestykseen.
Renkolaisen Kaarina Jussilan valttikortti on rento asenne. Häntä ei jännitä edes pahimmassa kilpailutilanteessa. Kirjurina toimiva Kari Haakana seuraa tarkasti, mihin kapula osuu. Kuva: Kati Laitinen
Renkolaisen Kaarina Jussilan valttikortti on rento asenne. Häntä ei jännitä edes pahimmassa kilpailutilanteessa. Kirjurina toimiva Kari Haakana seuraa tarkasti, mihin kapula osuu. Kuvat: Kati Laitinen

Kello on perjantaina puoli neljä iltapäivällä, kun Rengon Käräjämäentielle kaartaa tasaisin väliajoin autoja, jotka parkkeerataan pienen hiekkakentän viereen.

Hämeenlinnan kaupunki perusti hiekkakentän tänä kesänä eläkeliiton Rengon yhdistyksen mölkkypelien uudeksi treenipaikaksi.

Vaikka peli alkaa virallisesti kello neljältä, on suuri osa pelaajista paikalla jo hyvissä ajoin.

– Meitä on aina semmoiset viisitoista pelaajaa. Kolme ryhmää, kertoo mölkyn pelivastaava, renkolainen Aarre Ketonen.

Ketonen vertaa mölkkyä korttipeliin. Samalla tavalla puisen kapulan heittäminen koukuttaa.

– Onhan tämä jännää. Aina se pikkuisen ottaa takaraivoon, kun heittää ohi. Tuntuu, että parin metrin päähän on helppo heittää, mutta siitäkin menee joskus ohi, Veikko Rantala kuvailee.

Rantala on puolirenkolainen. Hän asuu Vantaalla, mutta viettää kesät Rengossa. Mölkyn heiton hän aloitti toissa kesänä yhdistyskavereiden houkuttelemana.

Aarre Ketosen mukaan perjantain peleissä tärkeintä on myös yhdessä olo. Mölkkyä on pelattu Rengossa jo vuodesta 1999. Kuva: Kati Laitinen
Aarre Ketosen mukaan perjantain peleissä tärkeintä on myös yhdessä olo. Mölkkyä on pelattu Rengossa jo vuodesta 1999. Kuva: Kati Laitinen

SM-kilpailuja ja piirimestaruuksia

Sekä Rantala että Ketonen kiertävät joukkueensa kanssa mölkkykilpailuja. Menestystäkin on tullut, kuten viime vuonna eläkeliiton SM-kisoissa.

– Jäimme pronssille, Rantala sanoo.

– Siellä oli paljon joukkueita, yhteensä 48. Koko päivä heitettiin, Ketonen jatkaa.

Hämeen piirimestaruuskilpailut järjestettiin Rengossa viime kesänä, ja siellä kotijoukkue vei voiton.

Miehet ovat siis ilmeisen hyviä mölkyn heittäjiä?

– Tämä nyt on vähän tämmöistä tuuripeliä, Ketonen kiemurtelee.

Kuulemma Asikkalassakin tarvittiin tuuria ja kestävyyttä, sillä päivä oli pitkä ja kuuma.

Mölkkykilpailuissa tarvitaan siis tuuria ja kestävyyttä, mutta eikö muuta?

– No, pikkusen taitoakin, Rantala myöntää.

Treeneissä mukavaa yhdessä oloa

Kilpailukentät ovat usein tasaisia, jolloin ulkoisten tekijöiden kuten irtokivien vaikutus ei ole niin merkittävä kuin tavallisella hiekkamaalla pelatessa. Silloin suuri merkitys on heittotarkkuudella ja tietenkin kyvyllä pitää itsensä levollisena tiukoissa ratkaisutilanteissa.

– Jännitys on semmoinen, mikä pilaa. Ei uskoisikaan, Ketonen harmittelee.

Eikö kilpailuvietti koskaan nosta päätään perjantain treeneissä, kun kapulaa heitellään kavereiden kesken?

– Täällä se on leikkimielistä. Tai ainakin täytyisi olla. Ja onhan se, Ketonen muotoilee Rantalan nauraessa kaverin vastaukselle.

Renkolaisilla oli reilu viikko sitten ottelu hämeenlinnalaisia vastaan ja silloin hermoilu ja naapurit veivät voiton.

– Hävittiin. Ei semmoisista viitsi enää puhua, Ketonen naurahtaa.

Vaikka miehet kiertävät mölkkykilpailuissa ja ottavat pelin puolitosissaan, Ketonen ja Rantala korostavat, että perjantain peleissä tärkeässä roolissa ovat ennen kaikkea yhdessä olo ja huulenheitto.

Veikko Rantala kertoo kehittyneensä pelaajana selvästi kolmen vuoden aikana. Hän asuu kesät Rengossa ja löysi mölkyn eläkeliiton Rengon yhdityksen kautta.

Mökkimölkyt eivät kelpaa

Kysymys, kuka on porukan paras heittäjä, synnyttää naurunremakan ilman vastausta.

Puhe kääntyy siihen, kuinka eläkeliitto kustantaa reissut ja kilpavälineet.

Pelivälineeksi kelpuutetaan vain ehta ja alkuperäinen mölkky.

– Onhan niitä kaikenlaisia mökkimölkkyjä, mutta ei niillä tosissaan voi heitellä, Rantala sanoo.

Yksi mölkkysarja kestää heittelyä korkeintaan kaksi vuotta. Sitten ne alkavat lohkeilla ja heittokapulasta alkaa irtoilla tikkuja.

Kaarinalla hermo pitää

Koska miehet eivät suostu laittamaan pelaajia paremmuusjärjestykseen, ehkä Ketonen ja Rantala voivat kertoa, mikä heidän mielestään on kaverin vahvuus.

– Aarre on tarkka heittäjä. Silloin, kun Aarre sanoo etukäteen, mihin aikoo heittää, hän heittää ohi, Rantala virnistää.

Ketosen mukaan Rantalan vahvuutena on tasainen heittovarmuus. Kumpaakin miestä tuppaa vain jännittämään kovat kisatilanteet.

– Mutta tuolta tulee Kaarina. Hän ei hermoile ja on tosi hyvä heittäjä. Oli kilpailu tai mikä hyvänsä, Ketonen sanoo.

Kaarina Jussila kuuluu ainoana naisena Rantalan, Ketosen ja Kari Haakanan kisajoukkueeseen. Jussila pesee välillä koko joukkueen.

– Justiinsa kerroimme, että Kaarina on muuten hyvä heittäjä, mutta hän hermoillee niin kauheasti, Ketonen heittää Jussilalle.

– Teitin puolesta korkeintaan. Mitä sitä jännittämään? En ole koskaan jännittänyt. En edes lapsena hiihtokilpailuissa, Jussila kuittaa.

Ensimmäisenä 50 pistettä

Kun kello on tasan neljä, aloitetaan ensimmäinen peli. Kentälle muodostuu rutiininomaisesti kolme erillistä ryhmää. Yleensä parivaljakko Ketonen ja Rantala heittävät samassa ryhmässä.

Ensimmäinen ottelu vie vain noin kymmenen minuuttia, kun Kaarina Jussila lunastaa puheet lujista hermoistaan.

Hän heittää ensimmäisenä voittoon tarvittavat 50 pistettä. HÄSA

Yksi mölkkysarja kestää renkolaisten käytössä korkeintaan kaksi vuotta. Pelivälineeksi kelpuutetaan vain alkuperäinen mölkky. Kuva: Kati Laitinen
Yksi mölkkysarja kestää renkolaisten käytössä korkeintaan kaksi vuotta. Pelivälineeksi kelpuutetaan vain alkuperäinen mölkky. Kuva: Kati Laitinen

Mölkyn säännöt

Pelissä on 12, numeroitua keilaa (1–12) ja heittokapula.

Keilat asetetaan rykelmäksi tietyssä numerojärjestyksessä.

Keiloja kumotaan kapulalla alakautta heittämällä 3–4 metrin päästä.

Yhden keilan kaatuessa lasketaan keilaan kirjoitettu numero.

Useamman keilan kaatuessa lasketaan pistemääräksi kaatuneiden keilojen määrä.

Toiseen keilaan tai kapulaan nojaavia keiloja ei lasketa.

Keilat nostetaan pystyyn siihen kohtaan, mihin ne kaatuvat.

Kolmesta perättäisestä ohiheitosta pelaaja putoaa pelistä.

Peli päättyy, kun yksi pelaajista saa kerättyä tasan 50 pistettä.

Jos pelaaja saa yli 50 pistettä, hänen pistemääränsä lasketaan 25 pisteeseen.

Lähde: www.molkky.fi

Mölkkyä Rengossa

Mölkkyä pelataan Rengossa Käräjämäentiellä perjantaisin klo 16–18.

Kausi alkaa keväisin, kun maa on sulanut, ja kestää arviolta syyskuun loppuun.

Rengossa mölkkyä on pelattu jo vuodesta 1999.

Päivän lehti

19.9.2020

Fingerpori

comic