Kanta-Häme

Käräjäoikeus odottelee tuomiota tilojensa kohtalosta

Kohta kuukauden Kanta-Hämeen käräjäoikeuden ylimpänä johtajana eli laamannina työskennellyt Tuula Lehto joutuu painiskelemaan samojen ongelmien kanssa kuin kovin moni muukin virastopäällikkö Suomessa.

– Tilakysymykset ovat akuutteja. Tunnelmat talossa ovat odottavat, kun odotellaan ratkaisuja oikeusministeriöstä ja Senaatti-kiinteistöiltä, Lehto kertoo.

Oikeustalon vuokrasopimukset päättyvät ensi vuoden lopulla. Edellisen kerran isompaa remonttia tiloissa on tehty vuonna 1984.

– Talossa ei ole kuitenkaan sisäilmaongelmia tai havaittu muitakaan terveysriskejä, joten on tehty esitys pienestä pintaremontista.

– Muuttosuunnitelmia ei ole, kun uuden oikeustalon rakentamisesta Miekkalinnan viereen Poltinaholle on luovuttu, Lehto kertoo.

Avokonttoriin?

Vuokrasopimus päättyy myös Forssan toimipisteen osalta, ja tilakysymykset kytkeytyvät laamannin mukaan yhteen. Yksi kanto remontin kaskessa on valtionhallinnon tilakonsepti, joka suosii avokonttoreita.

Lehdon mielestä konsepti ei sovi oikeushallinnon tarpeisiin.

– Uskoisin, että avokonttoreita vastustettaisiin voimallisesti meidän henkilöstön taholta. Tässä työssä tarvitaan edelleen suuri määrä papereita ja rikosasiat ovat salaisia käsittelyyn asti, laamanni huomauttaa.

Hän ei myöskään näe merkittäviä hyötyjä koituvan konseptiin kuuluvasta ”yhden luukun mallista”, mikä tarkoittaisi käräjä- ja hallinto-oikeuksien sekä oikeusaputoimiston ja ulosottoviraston yhteistä palvelutiskiä.

– Meillä ei voi kuitenkaan olla yhteisiä viranhaltijoita.

Syyteneuvottelu

Tuoreen laamannin ensimmäiset viikot ovat kuluneet henkilöstöön ja talon tapoihin tutustuessa. Lehto ei aio alkuvaiheessa ottaa kovinkaan paljon oikeusistuntoja kalenteriinsa, sillä hallinnollinen työ on lisääntymässä koko ajan.

Ensi vuoden alusta astuu voimaan myös merkittävä uudistus lainsäädännössä, jonka tosin on tarkoitus pidemmällä aikavälillä vähentää käräjäoikeuksien työtaakkaa.

Presidentti nimittäin vahvisti viime viikon perjantaina lain, joka mahdollistaa syytteestä sopimisen. Syyteneuvottelussa syyttäjä ja asianomainen sopivat tuomiosta keskenään.

– Käräjäoikeudelle jäisi vain tuomion vahvistaminen eli ruuhkat vähenisivät. Toisaalta syyttäjän työt lisääntyvät, Lehto muistuttaa.

Hän on tutustunut vastaavaan menettelyyn Virossa ja pitää sitä hyvänä etenkin huume- ja talousrikosten osalta. Suomessa syyteneuvottelua voidaan jatkossa käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus olisi kuusi vuotta vankeutta.

– Se ei kuitenkaan sovellu vakaviin väkivalta- tai seksuaalirikoksiin. Pitää myös muistaa, että asianosaisen täytyy tunnustaa teko ja myös rikoksen uhrin täytyy suostua menettelyyn, laamanni tähdentää.

Yhteistyötä

Lehto valikoitui Kanta-Hämeen laamannin virkaan kuuden kokeneen hakijan joukosta.

– Käräjäoikeudella on hyvä maine ja Hämeenlinna sijaitsee hyvällä paikalla, joten viralla oli vetovoimaa.

Vaikka Lehdon johtama laitos pärjääkin tilastoissa mukavasti juttujen käsittelyaikojen pituudessa, hän näkee isoja mahdollisuuksia yhteistyössä radan varren muiden käräjäoikeuksien kanssa.

– Koko järjestelmän pitää toimia, jotta ruuhkia pystytään purkamaan. Lähiseutujen laamannien välillä on jo hyvä yhteys, Lehto kehuu. (HäSa)