Kanta-Häme Hämeenlinna

Karanneiden ja hylättyjen lemmikkieläinten määrä löytöeläintaloissa laskenut

Hämeenlinnan seudulla suurin osa löytöeläimistä päätyy takaisin omistajilleen.
Kissakoti Kattilaan päätyy nykyään paljon karanneiden kissojen villejä jälkeläisiä. Kuva: TA = Terho Aalto
Kissakoti Kattilaan päätyy nykyään paljon karanneiden kissojen villejä jälkeläisiä. Kuva: TA = Terho Aalto

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) toteuttaman tutkimuksen mukaan löytöeläinten määrä kunnallisissa löytöeläintaloissa on laskenut kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

Kissojen kokonaismäärä on kuitenkin keskimäärin kasvanut, mihin vaikuttaa villiintyneiden kissapopulaatioiden määrän lisääntyminen.

 

Kyselyssä tiedusteltiin vuoden 2018 löytöeläintietoja. Löytöeläimistä suurin osa oli kissoja, 6 478. Koiria löytöeläintaloihin päätyi 3 607 ja muita eläimiä 341.

SEY toteutti vastaavan kyselyn vuoden 2007 tiedoista. Tuolloin kissoja päätyi kyselyyn vastanneille löytöeläintaloille 6 813, koiria 4 850 ja muita eläimiä 309.

– Parantuneisiin lukuihin on syynä todennäköisesti eläinsuojelijoiden aktiivinen valistustyö ja yhä lisääntyvä eläinten tunnistusmerkintä, sekä sosiaalisen median mahdollistama nopea tiedonkulku, sanoo SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

 

Hämeenlinnan seudulla kulunut vuosi on ollut tähän mennessä melko hiljainen verrattuna aiempiin.

– Suurin osa kissoista löytää uusiin koteihin ja osa palautuu oikealle omistajalleen. Viime vuonna kissoja oli yli 100 ja noin 30 kotiutui, kertoo Nina Kauhanen eläinhoitola Hepulista.

Löytöeläimistä entistä suurempi osa päätyy takaisin alkuperäiselle omistajalleen.

– Erityisesti kissojen kohdalla voidaan puhua merkittävästä kasvusta kotiin palautuneiden eläinten osuudessa, sanoo Pulli.

 

Apua tarvitsevien kissojen kokonaismäärä on silti kasvussa, sillä eläinsuojeluyhdistyksille päätyi vuoden 2018 aikana yli 4 000 kissaa, jotka eivät ole mukana löytöeläinkyselyn tilastoissa.

Hämeenlinnalainen Kissakoti Kattila ottaa vastaan lähinnä villiintyneitä kissoja tai karanneiden kissojen poikasia.

– Tämän vuoden toukokuuhun mennessä kissoja oli tuotu jo ainakin 77. Nyt suurin osa on saanut jo kodin ja tilanne on rauhoittunut. Alkukesä on ennen ollut rauhallisempi, kertoo Inka Kruus kissakoti Kattilasta.

Aktiivinen työ kissojen hyvinvoinnin eteen valistuksen, järjestelmällisen populaatiokissojen loukutuksen sekä leikkaus- ja tunnistusmerkintäkampanjoiden avulla on tuottanut muutamalla paikkakunnalla hyviä tuloksia.

– Näitä toimintamalleja tulisikin ottaa käyttöön ympäri Suomen, jotta kaikille eläimille voitaisiin taata tasavertaista ja korkealaatuista huolenpitoa paikkakunnasta riippumatta, sanoo Pulli. HäSa