Kanta-Häme Hämeenlinna

Karanoja hyppää kiertotalousaikaan – Alue kaksinkertaistuu kasvavien jätemäärien vuoksi

Maansiirtotyöt alkavat ensi vuonna.
Karanojalla asiointi selkiytyy ja helpottuu lähitulevaisuudessa.

Karanojan jätteenkäsittelyalue laajenee nykyisestä lähes kaksinkertaiseksi. Lisäaluetta tarvitaan kasvavien jätemäärien käsittelyyn.

– Tavoitteena on, että alueelle syntyy pitkälle kehittynyt kiertotalouden keskittymä. Parhaillaan työstetään omistajakuntien ja alan yritysten kanssa visiota tulevaisuuden toiminnoista, kertoo toimitusjohtaja Mikko Koivulehto.

Uuden alueen maansiirtotöiden on tarkoitus käynnistyä jo ensi vuonna. Samaan aikaan laajennetaan koko jätteenkäsittelyaluetta palvelevaa hule- ja suotovesien keruuallasta.

Myöhemmin uudelle käsittelyalueelle nousee halleja esimerkiksi rakennusjätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyä varten.

 

Nykyisestä 33 hehtaarin alueesta valtaosa on loppusijoituspaikkaa eli entistä, suljettua kaatopaikkaa, jonka penkoista otetaan talteen metaania. Kaasu johdetaan alueella toimivan ST1 Biofuelsin bioetanolitehtaalle hyötykäyttöön.

– Kaatopaikka-aluetta ei ole voitu käyttää jätteiden käsittelyyn, joten kierrätyksen kehittämiseen tarvitaan väistämättä lisätilaa, Koivulehto toteaa.

Karanojalla jatketaan edelleen eri jätejakeiden vastaanottoa, lajittelua ja hyödyntämistä. Alueen laajentuminen käynnistää kuitenkin myös nykyisten toimintojen sijoittelun tehostamista.

Tavoitteena on, että Karanojalle saapuvan on mahdollisimman helppo kiertää jätelavalta toiselle jättämässä lajittelemansa jätteet.

 

Liikennöintiä alueelle helpottaa laajennuksen rajalle suunniteltu 130-tielle saakka johtava Taipaleentie. Raskaalle liikenteelle rakennetaan uudelle käsittelyalueelle oma liittymä.

Toiminnan kasvu näkyy liikenteessä, jonka arvioidaan kasvavan 130 tiellä nykyisestä reilun prosentin verran. Karanojalla asioi jo nyt Karanojantietä pitkin 400–600 asiakasta vuorokaudessa.

– Kun aluetta uudistetaan, selvitetään myös, voidaanko Karanojalla ottaa käyttöön sähköisiä sovelluksia. Ne mahdollistavat miehittämättömällä jäteasemalla käynnin mobiilisovelluksella mihin vuorokaudenaikaan tahansa, Koivulehto kertoo.

Kiertotalouden voimakas kehittyminen on synnyttämässä myös alan yritystoimintaa ja kilpailua. Kiertokapulan ylläpitämä Karanojan jätteenkäsittelyalue ei tavoittele voittoa omistajakunnilleen vaan järjestää niiden tarvitsemat jätehuoltopalvelut.

– Meidän tavoitteenamme on saada Karanojaan kierrätysalan yrityksiä ja samalla vahvistaa yhteistyötä.

Vielä reilu vuosi sitten Karanojalle suunniteltiin kestopuuta polttavaa lämpölaitosta, mutta hanke kaatui, kun Hämeenlinnan kaukolämmön tuottava Elenia päätyi investoimaan Vanajan polttolaitokseen.

Kiertokapulan talous- ja hallintopäällikkö Pekka Sahlberg arvioi, ettei Hämeenlinnassa ole tarvetta toiselle polttolaitokselle. Karanojan jätteenkäsittelyalueen ympäristölupahakemuksessa laitos on kuitenkin vielä mainittuna.

Kiertokapula on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Karanojan jätteenkäsittelylaitoksen laajennuksesta ympäristölupahakemuksen, jonka muistutusaika päättyy tänään. HäSa

+24 ha

Jätehuoltoyhtiö Kiertokapulan Karanojan jätteenkäsittelylaitos toimii Hämeenlinnassa.

Nykyinen pinta-ala 33 hehtaaria, jota laajennetaan 24 hehtaarilla.

Valtaosa nykyalasta on vanhaa kaatopaikkaa, jonka penkat tuottavat metaania bioetanolilaitokselle.

Karanojalla yli

400asiointia vuorokaudessa.

Vastaanotettavista ja käsiteltävistä vuotuisista jätteistä noin 300 000 tonnia on erilaatuisia maa-aineksia.

Rakennus- ja yhdyskuntajätteitä 100 000 tonnia vuodessa (tn/a).

Betoni-, tiili- ja asfalttijätettä 45 000 tn/a

Lisäksi metallia, lasia, muovia ym. yli 10 000 tn/a.

Murskausta ja seulontaa.