Kanta-Häme

Karhun kansa vihkii homoja kuten muitakin

Vaikka Suomen evankelis-luterilainen kirkko kipuilee homoliittojen edessä, eivätkä ortodoksit tai muutkaan kristilliset uskonyhteisöt ole innostuneet samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä, ihan kaikki Suomessa toimivat uskonnolliset yhdyskunnat eivät suhtaudu asiaan kielteisesti.

Ainakin suomenuskoa edustava Karhun kansa aikoo vihkiä ensi maaliskuusta lähtien homo- ja lesbopareja siinä kuin heteroitakin.

Kolme vuotta sitten rekisteröidyn pienen yhdyskunnan jäsen Miika Vanhapiha sai Pohjois-Suomen maistraatilta vihkimisoikeuden tänä syksynä.

– Ilman muuta olemme valmiita vihkimään. Itämerensuomalainen mytologia tai meidän kotoperäinen uskomusperinteemme ei anna mitään syytä rajoittaa oikeutta päästä vihille, Vanhapiha huomauttaa.

Yhdyskunta pitää pyhinä teksteinään Suomen Kansan Vanhat Runot -kokoelmaa. Tärkeitä arvoja ovat luonnon kunnioittaminen ja maanläheinen elämäntapa.

– Kun ajattelen oman uskomusperintömme ydinaiheita, niin siellä on kyse tasapainosta, sosiaalisesta vastuusta ja jatkuvuuden hallinnasta. Emme näe mitään ristiriitaa siinä, että vihitään samaa sukupuolta olevia pareja, Vanhapiha sanoo.

Karhun kansalla on tällä hetkellä vajaat 50 jäsentä. Määrä voi vihkimisoikeuden myötä kasvaa.

– On vilahtanut mielessä, käykö tässä mahdollisesti niin, että osa meistä kiinnostuvista ihmisistä tulee jatkossa seksuaali- tai sukupuoli-identiteettivähemmistöistä. Voi olla, että joillakin homo- tai lesbopareilla, jotka haluavat naimisiin ja pohtivat hienoa ja merkityksellistä hääseremoniaa, herää mielenkiinto Karhun kansaa kohtaan, Vanhapiha pohtii.

Hän ei kuitenkaan vihi avioliittoon ihan ketä tahansa.

– Edellytämme, että vihittävästä parista vähintään toinen on joko Karhun kansan jäsen tai hänellä on muuten elävä suhde kotoperäiseen uskomusperintöön tai itämerensuomalaiseen mytologiaan. Pelkästään eksotiikan nälästä emme lähde vihkimään.

Vihkitoimituksen sisällön määrittelevät avioliittolaki ja vihittävän parin tarpeet ja mieltymykset.

– Meillä on paljon liikkumavaraa sen suhteen, miten kukin haluaa omissa häissään ilmentää suhdettaan kotoperäiseen uskomusperinteeseen ja mytologiaan. Jollakulla on hengellinen tai henkinen luontousko, kun toinen kokee tämän enemmän perinteen elvyttämisenä.

Vanhapihan mukaan monet yhdyskunnan jäsenet kokevat saavansa luonnosta voimaa sekä hartaita ja jopa mystisiä kokemuksia.

– On uskomuksiin liittyviä toimituksia ja rituaaleja, joissa kunnioitetaan vaikka paikan haltijoita ja paikan väkeä. Sitten on myös näitä yleisempiä jumaluuksia tai henkivoimia, joiden kautta ihmiset saattavat jäsentää asioita, ja oman suvun esi- ja kantavanhempien kunnioittaminen, mikä on pinnalla varsinkin näin kekriaikaan.

Karhun kansan häitä järjestetään niin luonnon helmassa kuin sisätiloissakin. Vihkimisessä voidaan käyttää esimerkiksi karhuntaljaa, josta Vanhapiha vetää kiinnostavan yhtymäkohdan kristilliseen kirkkoon.

– Kirkoissa käytettiin karhuntaljaa aika pitkään. Kansanusko on siis jossain määrin määritellyt kirkon toimintaa vielä 1800-luvulla.

Forssassa asuva Vanhapiha sai vihkimisoikeuden elokuun lopussa ja vihki ensimmäisen pariskunnan syyskuussa.

Lisää häitä on tulossa eri puolilla Suomea.

Hänelle vihkimisoikeuden saaminen oli tärkeä osoitus siitä, että uskonnollista yhdyskuntaa kohdellaan tasavertaisena toimijana.

– Osa koko rekisteröitymisprosessin merkittävyyttä oli se, että nyt edes osa suomenuskoista kenttää on jollakin tavalla järjestäytynyt. Sillä on merkityksensä, jotta ihmiset ymmärtävät tämän olevan ihan järjellistä, tavallisten ihmisten touhua.

Vihkioikeuden punninta ehkä alkaa Turussa

Tiistaina Turussa kokoontuva kirkolliskokous voi alkaa puntaroida kirkon vihkioikeudesta luopumista. Keväällä sen jäsen, juristi Risto Tuori esitti selvitettäväksi, onko kirkon aiheellista luopua avioliittoon vihkimisestä.

Yleisvaliokunta ehkä päättää tänään, esittääkö se aloitteen raukeamista vai valmistelua.

Puheenvuorossaan Tuoria huolestutti kirkon mahdollinen hajaannus, kun osa papeista ilmoitti vihkivänsä homopareja sukupuolineutraalin avioliittolain tullessa voimaan ensi maaliskuussa. Aloite selvityksestä eteni yleisvaliokuntaan äänin 73–35.

Lännen Media kysyi lokakuussa sähköpostitse yleisvaliokunnan 14 jäseneltä, pitävätkö he selvityksen tekoa aiheellisena.

Puheenjohtaja Johanna Korhonen pyysi valiokunnan jäseniltä, etteivät nämä ennakoisi mietinnön tulosta tai sisältöä ennen sen valmistumista ja julkaisua. Vastauksia tuli yksi: Kirsi Ojansuu-Kaunisto kannattaa perusteellisen ja laaja-alaisen selvityksen tekoa merkittävässä asiassa.

Korhosen mukaan selvityksen tarpeesta on keskusteltu motivoituneessa hengessä. Valiokunta on pohtinut mahdollisen selvityksen sisältöä. Korhosen mukaan keskustelut ovat havainnollistaneet valtion ja kirkon rajapinnassa olevan asian moniulotteisuutta.

Kirkolliskokoukselle ei ole tehty aloitetta homoparien vihkimisestä. Syksyllä piispankokous linjasi, ettei avioliittolain muutos muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona eikä vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon.

Oikeudellisen selvityksen mukaan papilla ei ole velvollisuutta vihkiä homopareja mutta tällainen avioliitto on oikeudellisesti pätevä.