Kanta-Häme

Karppaus ei kuulu kouluruokailuun

– Jos vanhemmat neuvovat lasta karppaamaan ja vielä koulussakin, he ovat harhautuneet täysin hakoteille. Jokainen saa tehdä omalle kropalleen mitä haluaa, mutta vanhemmilla on vastuu lasten terveydestä.

Kouluruokailun kehittämisen eteen kamppaileva kotitalouspedagogiikan professori Päivi Palojoki pelkää lasten ja nuorten eksyvän viidakossa, joka rehottaa ruuan ympärillä.

– Kouluruoka tehdään ammattilaisvoimin ja asiantuntijoiden antamien suositusten mukaan. Ongelma on, että opettajakunnassa leviävät väärät ravintotottumukset välittyvät esimerkin avulla oppilaille.

Päivi Palojoki epäilee oppilaiden ottavan mallia opettajista, jotka pyörähtävät ruokalan ovella ja kääntyvät tympeinä pois. Samoin opettajien ruokavalinnat ohjaavat lasten tottumuksia.

Terveyskeskustelussa tukeudutaan liian usein arkitietoon asiantuntijatiedon sijaan. Palojoki toivoisi luokanopettajakoulutuksen osaksi myös ravitsemustietoa, jota nyt annetaan vain kotitalousopettajiksi valmistuville.

Kouluruokailun kehittämisessä kuntien päättäjät pystyvät muutaman sentin ateriakohtaisella määrärahakorotuksella vaikuttamaan kasvavan sukupolven hyvinvointiin.

Arkitieto voi olla vaaraksi

Suuntausten ja suositusten välillä harhaileva kansa on hukkua tiedon tulvaan.

Kun faktoja ei tunneta tai ei haluta uskoa, sijaan tulevat uskomukset, joista pahimmillaan muodostuu lähes uskonnon kaltaisia ohjenuoria.

Karppaus on Palojoen mukaan esimerkki uskomuksista, joissa kaikki tutkimukset monipuolisen ravinnon terveellisyydestä työnnetään syrjään.

– Pohjois-Karjala-hankkeen ydin ei ole kadonnut mihinkään. Fysiikkamme ei siedä määräänsä enempää kovia rasvoja. Liian moni kaivaa haarukalla hautaa syödessään läskiä ja rasvaa.

Työpaikkaruokaloissa karppaus näkyy jo tottumuksissa. Lihan kulutus on nopeasti kasvanut, kun taas rasvatonta maitoa tai perunaa ei kulu juuri nimeksikään.

Karppaus johtaa ihmisiä harhaan siinä määrin, että Päivi Palojoki pelkää seurausten näkyvän terveyskeskuksissa muutaman vuoden kuluttua.

– Ruokavalion aiheuttamat ongelmat tulevat yllätyksenä, jolloin kysellään ihmetellen, että miksei meille kerrottu? Haetaan vastuullisia, vaikka valinnat on tehty itse.

Lautasmallit kuin tapettia

Lautasmalli ja ravintopyramidi ovat vankkaa perustietoa, joka pätee erilaisten suuntausten ja muoti-ilmiöiden keskellä.

– Malleja on esillä kaikkialla, missä huolehditaan terveydestä. Niillä tapetoidaan seiniä. Niitä ei katsota eikä ajatella, vaikka juuri se tieto tarvitaan terveellisten valintojen pohjaksi.

Professori Päivi Palojoki kertoo syömisen ahdistavan ihmisiä. Valintojen teko on vaikeaa, kun tavoite on olla hoikka, kaunis ja terve.

Tarjolla on lukemattomia määriä erilaisia ravintosuuntauksia ja tarkoitushakuista väärää tietoa, joista pitäisi löytää kohtuullinen ja terveellinen vaihtoehto.

Ravinto on medikalisoitunut, ekologisoitunut, moralisoitunut, estetisoitunut, kosmetisoitunut ja sitä valitaan jopa uusnuukuuden perusteella.

Tulevaisuudessa valinnan mahdollisuuksien ja yltäkylläisyyden lisääntyminen näkyy Päivi Palojoen mukaan epätasa-arvon lisääntymisenä.

– Kenellä on varaa, halua ja tietoa hankkia terveellistä ruokaa?

Professori Päivi Palojoki puhui keskiviikkona Riihimäellä suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry:n ammattilaisseminaarissa. (HäSa)