Kanta-Häme

Kartanoiden vihreät aarteet tutkitaan nyt

Ahlbackan kartano on seissyt paikoillaan 1700-luvun lopulta asti. Yhtä pitkään ovat vanhimmat puut reunustaneet pihaa. Vuosisatojen saatossa puutarha-alueet ovat nähneet paljon. Pihalla kukkii vanha ruusu.

– Se oli täällä jo ennen kuin minä, kertoo Tytti Nordenswan.

Hän muutti kartanoon miniänä vuonna 1954. Nordenswanin aikana talossa on kasvanut niin tomaatteja kuin ruusupensaitakin. Villiviini ja särkynytsydän ovat kukoistaneet talon edustalla jo kauan ennen hänen tuloaan.

Kasvisto on kokenut monta muutosta. Pihamaalla kasvava tammi joutui kerran tulipalon uhriksi. Tuli meni puun sisälle, mutta tammi selvisi, ja jatkaa edelleen kasvuaan.

Suuressa kartanossa asuu nykyään Nordenswanin lisäksi suvun nuorempi polvi, joka koostuu serkuksista. He jakavat pihatyöt, jotta puutarha pysyy kunnossa.

Kantahämäläistä muistitietoa kasviaarteista kerätään

Kanta-Hämeen kartanojen kasvit ovat nyt ajankohtaisia, sillä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT kerää tietoa niiden vanhasta puutarhakasvillisuudesta. Ideana on säilyttää vanhoja arvokkaita kasveja, ja kerätä tietoa niiden tarinoista. Kartanot ja pappilat ovat olleet puutarhakulttuurin edelläkävijöitä, ja niihin perustettiin yleensä ajalleen tyypillinen puisto

Kartanoita on Kanta-Hämeessä reilu sata. Tutkijat ovat kiinnostuneita erityisesti niistä kartanoista, joiden kasvillisuus muistetaan 1940–1950-luvuilta.

– Tarvitsemme kantahämäläisten muistitietoa kasvillisuuden merkityksen ja iän arvioinnissa, kertoo tutkija Merja Hartikainen.

Monissa kartanoissa on varsinaisia kasviaarteita, mutta uusien kasvikantojen erottaminen pitkään paikalla kasvaneista on usein muistitiedon varassa. Siksi apua kaivataan kaikilta, joilla on muistikuvia kartanoiden vanhoista kasveista. Hartikainen aikoo ottaa yhteyttä eri kartanoihin, ja kysyä, voiko tulla katsomaan kasveja. Hän toivoo, että häneen ja MTT:hen otetaan yhteyttä, jos uskoo tietävänsä jotakin vanhoista kartanojen kasveista.

– Nyt kesän alussa kasvit ovat nyt hyvin näkyvillä, joten kartanon omistajien kannattaa esimerkiksi kuvata kukkivia kasvejaan, sanoo hän.

Kartanoiden omistajat saavat tutkimuksen kautta itselleen varmistusta siitä, mitä kasveja puutarhassa kasvaa, ja mikä osa kasvillisuudesta on arvokasta ja säilyttämisen arvoista.

– Ettei käy niin, että omistaja tuhoaa vahingossa jotain, mikä ei heti näytä arvokkaalta, vaikka se sitä onkin, kertoo Hartikainen. (HäSa)