Kanta-Häme

Kartanon henki kuiskii Metsätalossa

Petri Yrjö-Koskinen remontoi Perttulan aluetta niin, että hän voisi asua kaikissa tiloissa myös itse.

Juuri valmistunut Metsätalo on siitä hyvä esimerkki. Apuna on ollut vanhoihin rakennuksiin erikoistunut arkkitehti, mutta myös sisustusarkkitehti.

– Hassua on, että olen itse valinnut joihinkin muihin kohteisiin ihan samoja tapetteja ja pintoja, mitä sisustusarkkitehti nyt valitsi, Yrjö-Koskinen hymyilee.

Sisustaminen kiinnostaa kiinteistösijoittajaa. Visioita hän hakee paitsi sisustuslehdistä myös Pinterestistä ja huutokaupoista. Yrjö-Koskinen haluaa Metsätalonkin yhteisiin tiloihin vanhat valaisimet.

– Sisustaminen kiinnostaa ehkä liikaakin. Teen kohteita niin, että itse voisin asua niissä. Taloudellisesti se ei ole kovin kannattava lähtökohta.

Vuonna 1896 rakennettu talo on ollut ennen ”tylsämielisten isompien poikien” asuntola. Sittemmin tilat ovat toimineet luokkakäytössä.

Nyt hirsitalossa on seitsemään avaraa vuokra-asuntoa, jotka odottavat vielä asujia.

Metsätalo on remontoitu Museoviraston valvonnassa. Yrjö-Koskinen kiittelee Hämeenlinnan rakennustarkastusta, josta on paljon saanut asiantuntevaa apua.

– Sekä Museovirastossa että rakennustarkastuksessa ajatellaan, että vanhat talot pitää säilyttää asumiskelpoisina. Täälläkin on katsottu, että talo täyttää nykyaikaiset määräykset, mutta vanhan rakennuksen ehdoilla.

Käyttövesi, sähköt, viemärit ja ilmanvaihto on uusittu. Kaikki pinnat ovat myös uusia.

Asuntoja on yhteensä seitsemän. Pienin on 38 neliömetriä ja isoin 81,5 neliömetriä. Vuokrat ovat 513 eurosta 897 euroon. Huonekorkeutta on 3,5 metriä, paikoitellen enemmänkin.

Yrjö-Koskinen toivoo vuokralaisiksi ihmisiä, jotka arvostavat Perttulan kartanomaista ympäristöä ja haluaisivat asua alueella pitkään.

Kun Yrjö-Koskinen kuusi vuotta sitten jättäytyi pois pankkiiriuralta, hän ei arvannut, kuinka kivaa kiinteistösijoittaminen olisi.

– Enemmän töitä tässä on kuin kuvittelin. Vapaa-ajanongelmia ei todellakaan ole, mutta työ on sikahauskaa!

Hauskaa työ on Yrjö-Koskisen mielestä siksi, että kiinteistöjen ostaminen, korjaaminen, vuokraaminen ja myyminen on oikeaa tekemistä. Valmista tulee koko ajan.

Kun kiinteistöjä on paljon, asioita pomppii mieleen myös öisin. Viime yönä Yrjö-Koskinen heräsi pohtimaan, jäätyvätkö yhden puutalon putket. Hetken mietittyään hän tajusi, ettei hänellä ole sellaista taloa.

Uni jäi kuitenkin häiritsemään. Yrjö-Koskinen käväisi yhdessä puutalokohteessaan ja kas. Siellä lämmitys oli napsahtanut jostain ihmeen syystä pois, ja putket olivat jäätymäisillään.

– Sain viime hetkillä pelastettua tilanteen.

Tällä viikolla kaupat solmitaan 116 kerrostaloasunnosta Nastolassa.

– Etsin sopivia kohteita, mutta kyllä minulle niitä myös tarjotaan. Paljon ostan julkisyhteisöiltä. Ykköstarkoitukseni on antaa rakennuksille uusi elämä. Se on tapani muokata tätä maailmaa.

Yrjö-Koskinen yrittää olla itse tarttumatta työkaluihin. Ennemmin hän etsii hyviä apureita itselleen. Tosiasia vain on, että hyvät tekijät ovat kiireisiä, eikä heitä saa töihin lyhyellä varoitusajalla.

– Työmiehillä pitää olla hyvät hoksottimet, sillä koskaan ei voi tietää, mitä vanhasta kohteesta paljastuu.

Yrjö-Koskinen haluaa myös hyväosaisena kantaa huolta ihmisistä, joilla ei mene hyvin. Hän on esimerkiksi työllistänyt koevapaudessa olevan miehen.

– Minulla on varaa auttaa, joten miksen auttaisi.

Vielä kaksi ja puoli vuotta sitten Perttulan alue oli tyhjänä. Nyt kaikkia rakennuksia on remontoitu ja niissä on elämää. Ainoastaan yksi rakennus etsii enää käyttötarkoitustaan.

– 90 prosenttia on käytössä.

Alueelta on kaadettu myös satoja puita. Yrjö-Koskinen haluaa palauttaa mäelle kartanon maiseman. HÄSA