Kanta-Häme

Karvialan kylä voi kuulua Hämeenlinnaan 2015

Osittain Pälkäneen puolella sijaitsevan Karvialan kylän asukkaat iloitsevat siitä, että vuosia vireillä ollut osakuntaliitos Hämeenlinnan etenee vihdoin byrokratian rattaissa.

– Tuntuu hyvältä, ettei enää ole jarru päällä, sanoo osaliitosesityksen tehnyt Martti Viljanen, joka on yksi kuudesta Pälkäneen puolella asuvista kylän asukkaista.

Kyläläisillä jo juhlat mielessä

Käynnissä on kuntien ja asianosaisten kuuleminen, jonka jälkeen molempien kuntien valtuustot antavat lausuntonsa esityksen ja mahdollisten huomautusten pohjalta.

Osakuntaliitoksesta päättää joko valtioneuvosto tai valtiovarainministeriö. Kunnilla on aikaa lokakuun loppuun asti toimittaa asiakirjat ministeriöön.

– Valmistelemme asiaa koskevan päätöksen viimeistään alkuvuodesta 2014. Mikäli päätös on hvväksyvä, Karvialan kylä voisi olla osa Hämeenlinnaa aikaisintaan vuoden 2015 alusta, kertoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa.

– Olisihan se työvoitto. On ihan eri asia olla pannukakun reunalla kuin räiskäleen. Sitten me kyläläiset viettäisimme juhlat. Ostaisimme pullon punaista limonadia ja puntin tikkuja ja raapisimme niitä, Martti Viljanen hymähtää hyväntuulisesti virnistäen.

Pälkäne vastustaa, Hämeenlinna puoltaa

Karviala on osa Vihavuoden kylää, jossa Viljanen on syntynyt.

Hän sai idean osaliitoksesta vuoden 2005 syksyllä ja on tehnyt paljon työtä sen eteen muun muassa nimilistoja keräämällä. Vastustajia ei löytynyt Pälkäneen eikä Hämeenlinnan puolelta rajaa.

Silloin alue kuului Luopioisten kuntaan, ja kunnanhallitus käsitteli asiaa ensimmäistä kertaa 13. helmikuuta vuonna 2006. Niin Luopiosten kunta kuin sittemmin yhdistymisen jälkeen Pälkäneen kuntakin ovat valtuustoissaan osakuntaliitoksen hylänneet. Hämeenlinna taas on sitä puoltanut.

Pälkäne on perustellut vastustusta sillä, ettei se halua luopua Kukkosaaren virkistysalueesta. Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitoksen ehdotuksessa kuntien välisestä uudesta rajasta Kukkosaari jäisi Pälkäneen puolelle. Koko siirtyvä alue olisi suuruudeltaan 71 hehtaaria.

Prosessi venynyt kirjausvirheen vuoksi

Martti Viljanen lähetti osaliitosesityksen valtiovarainministeriöön marraskuussa 2009. Esitys oli vahingossa kirjattu kansalaiskirjeeksi, eikä sitä koskaan toimitettu kuntajaon muutosasioita käsittelevälle valtiovarainministeriön kuntaosastolle.

Viljanen sai valmistelun viipymisestä tiedustelun jälkeen vastauksen ja teki uuden esityksen.

– Sen jälkeen se on edennyt normaalin prosessin mukaan. Käsittelyaika riippuu aina tapauksesta. Normaalisti se kestää vajaan vuoden, neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa kertoo.

Hän ei lähde tässä vaiheessa arvioimaan, miten osaliitosesitykselle lopulta käy: hyväksytäänkö vai hylätäänkö se.

– Kuntien on annettava ensin lausuntonsa. Niillä on painava merkitys. Esitys voidaan hyväksyä valtuuston vastustuksesta huolimatta, mutta sille on kuntarakennelaissa määritelty tiukemmat edellytykset.

Puolet osaliitoksista hylätään

Osaliitosesityksen tekijällä on oltava hyvät perusteet. Kuntajakoa voi lain mukaan muuttaa muun muassa siksi, että se parantaa alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita sekä alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.

– Asukkaiden jokapäiväinen asiointi suuntautuu Hauholle, Tuulokseen tai kanta-Hämeenlinnaan, mistä olemme tottuneet palvelut hankkimaan. Hyvin harvoin käymme Luopioisissa, Kangasalla tai Tampereella. Karviala on vanhaa Hauhoa, Martti Viljanen perustelee tiivistetysti vaimonsa Eila Viljasen sekä lähellä asuvan Tuija Hoffrénin kanssa.

Kylällä esimerkiksi kiertää kerran viikossa Hauhon suuntaan asukkaita kuljettava palveluauto, mutta ei Luopioisiin päin menevä auto. Nokisutareita taas saman tien varrella käy kahdesta eri kunnasta. Kyläläiset peräänkuuluttavatkin maalaisjärjen käyttöä.

– Osakuntaliitos säästäisi yhteiskunnan varoja, Eila Viljanen uskoo.

Vuosittain valtiovarainministeriöön tulee 5–10 osaliitosesitystä. Niistä noin puolet on viime vuosina hylätty.

Kun Hämeenlinna yhdistyi vuoden 2009 alusta lähikuntien kanssa, itsenäiseksi jättäytynyt Hattula joutui luovuttamaan suikaleen maata, jotta entinen Kalvola pystyttiin liittämään uuteen suurkuntaan kuntarajoin.

Osa hämeenlinnalaisiksi muuttuneista lammilaisista sai osakuntaliitoksen läpi vuoden 2010 alusta, kun osa Mommila-Hietoisten kylää siirtyi Hausjärven kuntaan niin ikään asiointisuuntaan vedoten. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020