Kanta-Häme

Kasakkatallin yleisilme ehostetaan

Kaupunki siistii Turuntien varrella könöttävän vanhan tallirakennuksen yleisilmeen. Uuden poliisitalon kupeella sijaitsevaan rakennukseen peruskunnostus tehdään vankityövoimin.

Puistotyönjohtaja Pertti Kari kertoo, että urakkaan käy käsiksi 5 – 8 miehen ryhmä Vanajan vankilan Ojoisten avo-osastolta. Työ aloitetaan jo huonoon kuntoon päässeestä vesikatosta, sen pinnoittamisesta ja ikkunoista.

Töitä tallin pihapiirissä, lähinnä pusikoiden poistamista on jo jonkin verran tehty. Samoin on siivottu varastokäytössä olleita tallin sisätiloja. Pihatöitä jatketaan ja rakennusta kunnostetaan pitkin vuotta.

1800 -luvun lopulla Donin kasakoiden hevosiaan varten rakentamista viidestä tallista jäljellä on enää yksi. Hämeenlinna-seuran aloitteesta sille on haettu Museovirastolta suojelupäätös.

Kaupungin kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurto kertoo, että kunnostustyöt tehdään Museoviraston ohjeiden mukaisesti, ja että julkisivut jäävät entiselleen. Tallin ruostunut vesikatto pinnoitetaan, lahonneet puuosat ja ikkunat kunnostetaan ja maalataan. Myös piha siistitään ja muotoillaan niin, ettei vesi valu rakennuksen sivustoille.

Kunnostettuna rakennus toimii jatkossakin kaupungin yhdyskuntarakenteen kalustosuojana – samaan tapaan kuin on ollut jo useita vuosia.

Tallit ja kengityspaja

Vanhat, kasakoiden rakentamat hevostallit ovat merkittävä osa Poltinahon historiaa.

Suomen autonomian aikana Hämeenlinnasta tuli merkittävä varuskuntakaupunki ja huoltokeskus. Poltinaholle venäläinen ratsuväki rakensi 1800 -luvun lopulla neljä tallirakennusta ja kengityspajan. Seinien lankuissa näkyy venäläisten tapa käyttää rakennusten ulkoseinissä kestävää tiiltä ja maalata puuosat keltamullalla. Alkuperäistä maali ei tallin seinissä enää ole.

Poltinahoa harjoitusalueenaan venäläisen sotaväki oli käyttänyt 1800 -luvun alusta lähtien. Vuosisadan lopulla Poltinaholle marssivat myös Hämeenlinnan pataljoonan tarkk´ampujat.

Tallit, joista tämä yksi vielä on jäljellä, otti käyttöönsä Suomen armeija rakennusten jäätyä tyhjilleen venäläisten poistuttua maasta vuoden 1917 lopulla. Itsenäisyyden ajan alkua Poltinaholla leimasi ratsuväen läsnäolo.

Sotaväen harjoitusalueeksi Poltinaho oli otettu jo samassa yhteydessä, kun kaupunki Ruotsin kuningas Kustaa III:n päätöksellä vuonna 1777 siirrettiin nykyisille sijoilleen, silloisille Saaristen virkatalon maille. Päätöstä Poltinahon kohdalta ei pyörretty kaupunkilaisten vastaan hangoittelusta huolimatta.

Asiassa lopulta tehdyn sopimuksen mukaan Poltinahoa sai sotaväki käyttää harjoitusalueenaan, muuna aikana aluetta käyttivät kaupunkilaiset laiduntamiseen.

Sotilaskäyttö Poltinahon alueella päättyi vuoden 2000 – 2001 vaihteessa. (HäSa)

( Lähde: Poltinahon rakennushistoriallinen selvitys osa 1/ FK Ulla-Riitta Kauppi).

 

 

Päivän lehti

18.1.2020