Kanta-Häme

Kasikymppinen "heimopäällikkö" ei anna periksi ennen kuin kaikki on myyty – Yrittäjänaiset paiskivat töitä miehiä pidempään

Ansa Sundholm, 79, istuu keinutuolissa. Katse on suunnattu avoinna olevalle ovelle. Oven lasista heijastuu näkymä Hämeenlinnan Raatihuoneenkadulle, joten Sundholm näkee paitsi sisään astuvat asiakkaat, myös kadun tapahtumat.

Sundholm on pitänyt Hätilän turkis ja takki -liikettä 24-vuotiaasta. Tuolloin hän osti liikkeen isältään Jalmari Nurmiselta. Sundholm oli sukunsa neljäs turkisalan ammattilainen. ”Viimeinen mohikaani” tai ”heimopäällikkö”, kuten hänen edesmennyt tyttärensä Tiina Nurminen äitiään kutsui.

Neljä vuotta sitten Sundholm aloitti loppuunmyynnin ja ajatteli lopettavansa liikkeensä vuonna 2015. Toisin kävi. Edelleen Sundholm yrittää.

Viimeisimmät vuodet ovat olleet vaikeita. Kymmenisen vuotta sitten liikkeessä oli 4–5 ”likkaa” töissä, mutta nyt Sundholm on ollut liikkeessään yksin. Hän on menettänyt toisen tyttärensä ja rakkaan koiransa.

– Kauheita paukkuja.

Liikkeen lisäksi Sundholm huolehtii suvustaan: tyttärestään, kuudesta lapsenlapsestaan ja lastenlastenlapsistaan. Nuoriso käy myös auttamassa liikkeessä.

Eläkemaksuja maksetaan liian vähän

Suomen Yrittäjänaisissa suurin osa jäsenistä on yli 45-vuotiaita. Liiton puheenjohtajan Seija Estlanderin mukaan moni naisyrittäjä jatkaa pitkään, koska ei ole maksanut vuosien saatossa yrittäjän eläkemaksua riittävästi. Lopettaessaan yritystoiminnan yrittäjä jäisi perustulon varaan, eikä se ole houkutteleva vaihtoehto.

– Mutta se on vain yksi syy. Moni kokee yrittämisen mielekkääksi elämäntavaksi.

Sundholmin tapauksessa kyse on elämäntavasta ja siitä, että varasto on arvokas.

Eläketurvakeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan yrittäjän sosiaaliturvan perustana olevat yrittäjän vuosikeskiansiot ovat 8000 euroa pienemmät kuin palkkatyössä käyvän. Laskennallisen sosiaaliturvan pohjana on yrittäjillä 23 000 euroa, kun palkkatyössä käyvillä luku on 31 000 euroa.

– Päättäjien pitäisi kiinnittää huomiota ja puuttua yrittäjien alivakuuttamiseen, sanoo Estlander.

Tyytyväinen asiakas tekee onnelliseksi

Sundholmin mukaan parasta yrittäjyydessä on se, että voi tehdä juuri niin kuin itse parhaaksi näkee.

– Myyn ainoastaan hyvää tavaraa, ja teen juuri niin kuin itse haluan. Kukaan ei määräile.

Sundholm kertoo, ettei ole koskaan miettinyt tekevänsä mitään muuta, vaikka vaikeitakin hetkiä on ollut. Asiakkaiden palveleminen on ollut tärkeää.

– Näytän ja palvelen. Siksi ne varmaan musta tykkää. Parasta on, kun asiakas löytää jotakin ja tulee siitä onnelliseksi.

Ilman apua liikkeestä ei oikeastaan mitään löydäkään, sillä tavaraa on paljon. Jos asiakas tietää, mitä tarvitsee, Sundholm kyllä tietää, mistä sellainen tuote löytyy.

– Kyllähän kauppiaan pitää tietää, mitä täällä on.

Hätilän turkis ja takki -liikkeen valikoimaa on tultu ihastelemaan ympäri Suomen. Sundholm tietää, ettei ulkonäöstä voi päätellä, kenellä on varaa ostaa turkki ja kenellä ei. Jokaista palvellaan.

Kolmasosa yrittäjistä on naisia

Suomen yrittäjistä kolmasosa on naisia. Naiset yrittävät erityisesti hoiva- ja sosiaalialoilla, kivijalkakaupassa ja terveys- ja hyvinvointipalveluissa.

55 prosenttia naisyrittäjistä työskentelee yksin ja 45 prosenttia pystyy työllistämään myös muita.

Vaikka Suomessa naiset ovat saaneet äänioikeuden varhain ja ovat tasa-arvoisia miesten kanssa, naisyrittäjyys on nuorta. Oikeastaan vasta sotien jälkeen naiset ovat ryhtyneet laajasti yrittämään.

Sundholmin yrittäjyyden salat ovat isän peruja. Kun vanhemmat perustivat toisen turkisliikkeen Lappeenrantaan, isä sanoi: ”Pidä Ansa sinä tämä (ensimmäinen liike).”

Sitä ennen hän oli ottanut tyttärensä mukaan työmatkoilleen ja opettanut turkisalan lainalaisuudet. Se oli Sundholmin yrittäjyyskoulu. Isä näytti ja opetti kädestä pitäen.

Hätilän turkis on muokkauttanut ja värjäyttänyt turkiksia turkistehtailla ja tehnyt erilaista turkiskauppaa. Sundholm on paitsi myynyt, myös ommellut esimerkiksi takkien karvakauluksia. Eräänä talvena hän ompeli 16 000 huppua.

Kun isä kuoli, Sundholmin vastuulle jäi Lappeenrannankin myymälä. Siellä hän asui viikot ja viikonlopuksi tuli kotiin Hämeenlinnaan.

Välillä oli niin tiukkaa, että hän nukkui liikehuoneistossa ja kävi suihkussa uimahallissa.

Valikoima laajentui turkiksista naisten vaatteisiin oikeastaan sattumalta. Kauppias oli lähdössä etelänlomalle, eikä löytänyt sopivan siistejä lomavaatteita. Sellaisia hän sitten hankki ja myi muillekin.

– Sen jälkeen, kun naisten päällysvaatteet tulivat valikoimiimme, minun ei ole tarvinnut ostaa muualta kuin alusvaatteet, sukat ja kengät.

Intuitiolla ostoja

Kaksi vanhempaa rouvaa kävelee liikkeeseen sisään. Sundholm tervehtii ja kysyy, etsivätkö rouvat jotakin tiettyä. Kuulemma vain katselevat.

– Katselkaa rauhassa. Kaikki on puoleen hintaan, ja mitään huonoa ei ole myynnissä, Sundholm sanoo.

Nyt koko liikkeen varasto on alennuksessa.

– Jos koko romukasa saadaan pois, olen kiitollinen.

Aikarajaa Sundholm ei ole kuitenkaan loppuunmyynnilleen määritellyt. Kävelykadulla olevassa liikekiinteistössä on tavaraa kahdessa kerroksessa, vaikkei Sundholm ole enää kymmeneen vuoteen kiertänyt ostamassa messuilta tavaraa.

Aikaisemmin ostot perustuivat intuitioon.

– Kun näin tuotteet, tiesin heti, haluanko vai en.

Joskus tuli hommattua vähän liikaa. Kerran Sundholm osti huiveja niin paljon, että epäili huiveja vielä syötävänkin.

Yritys perustetaan perhevapaiden jälkeen

Naiset ryhtyvät yrittäjiksi miehiä vanhempina, yleensä vasta siinä vaiheessa, kun lapset on tehty. Se voi vaikuttaa osaltaan myös siihen, miksi naiset työskentelevät yrittäjinä pitkään.

Seija Estlanderin mukaan kustannukset lapsista ovat niin kovat, ettei monella yrittäjyydestä haaveilevalla ole siihen nuorempana varaa. He ovat vieraalla töissä, jolloin perhevapaan kustannukset maksaa työnantaja.

– Sosiaaliturva yrittäjä-äidille on aivan erilainen kuin tavalliselle työntekijälle.

Oma yritys perustetaan vasta perhevapaiden jälkeen, kun taloudellinen tilanne on vakaa.

– Siihen voi vaikuttaa myös se, että riskinottajina naiset ovat varovaisempia kuin miehet, Eslander sanoo.

Toki on myös paikkakuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yrittäjänaiset ovat korkeasti koulutettuja ja aloittavat yrityksensä nuorempina kuin pikkukaupungeissa tai maaseudulla.

Töiden jälkeen luetaan kevyttä kirjallisuutta

Sundholm on töissä kesät, talvet. Kun hän joutui polvileikkaukseen, tyttärenpoika huolehti liikkeestä naisystävänsä kanssa.

– Hyvin harvoin pidän lomaa.

Silloin, kun myynnissä oli vain turkiksia, oli kesällä aikaa lomailla, sillä silloin turkiskauppa ei vetänyt. Sellaista luksusta Sundholmilla ei ole ollut enää 30 vuoteen.

Sundholm on tarkka siitä, että lopettaa työpäivän aina kello 17. Kotiin päästyään hän syö. Usein hän myös lukee.

– Mutta ei mitään kovin väkevää.

– Ei tartte porskuttaa joka paikkaan. Voin sanoa, että olen onnellinen. Tänäänkin vein autoa huoltoon, ja heti tuli mies auttamaan ja laittoi auton kuntoon. Tulin heti onnelliseksi.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930