Kanta-Häme

Käsityöläisromantiikkaa ja käytäntöä

Työskentelytilassa istuu toistakymmentä uuden uutukaista suutariopiskelijaa harjoittelemassa kengän piirtämistä. Tänä syksynä Hämeenlinnassa Koulutuskuntayhtymä Tavastian alaisena toimintansa aloittanut, aikaisemmin Tampereella toiminut suutarikoulutus toimii Hämeen ammattikorkeakoulun Visamäen tiloissa yhdessä Hamkin jalkinemuotoilijakoulutuksen kanssa.

Suutariopiskelijoiden taustat ovat hyvin erilaisia. Toisilla on takanaan koulutusta ja kokemusta käsityöalalta, toiset seuraavat kutsumusta vailla aikaisempaa kokemusta.

– Kymmenen vuoden jälkeen ajattelin, että tämä on nyt nähty, ja päätin vaihtaa alaa, kertoo tietotekniikan insinööri Pasi Eerola.

Hän ei osaa tarkalleen sanoa mikä suutariopinnoissa veti puoleensa, mutta tekijöitä oli monia.

– Halusin pois päätteen ääreltä. Ehkä myös tietynlaisella käsityöläisromantiikalla oli osansa päätöksessäni, Eerola pohtii.

Piirtämistä ja puurtamista

Hakijoita suutarikoulutukseen oli tänä vuonna parikymmentä, lopulta 13 opiskelijaa valittiin haastattelulla ja valintakokeella.

– Kriteereinä on, että hakijalla on jo ylioppilas- tai muu ammatillinen tutkinto alla. Valintakokeen tehtävät liittyivät muun muassa kolmiulotteiseen hahmottamiseen ja haastattelussa tarkkailtiin motivoituneisuutta ja soveltuvuutta alalle. Vain yksi valituista opiskelijoista jätti ottamatta paikan vastaan, jalkinekoulutuksen vastuuopettaja Pia Mäki-Turja kertoo.

Vaikka jokainen on vastuussa omasta opiskelustaan, on hyvä ryhmähenki tärkeä.

– Porukasta hioutuu tiivis, sillä työskentelemme nämä kaksi vuotta kaikki samoissa tiloissa, Mäki-Turja sanoo.

Suutarikoulutus on Suomessa harvinainen, mutta Hämeenlinnan linja ei ole silti ainoa laatuaan. Kankaanpäässä Sataedu tarjoaa Hämeenlinnan tapaan perustutkintoa, sekä lisäksi ammatti- ja erityisammattitutkintoa.

– Ammattiopisto Tavastiassa suoritetun perustutkinnon jälkeen ohjaamme Kankaanpäähän jatko-opintoihin, mikäli opiskelijalla riittää kiinnostusta, Mäki-Turja kertoo.

Mikä tekee Hämeenlinnan suutarikoulutuksesta ainutlaatuisen, on yhteistyö Hamkin jalkinemuotoilijakoulutuksen kanssa.

– Meillä on monenlaisia suunnitelmia, miten toimia yhdessä muutenkin kuin vain työtilat jakamalla. Perinteisesti jalkinemuotoilijat ovat käyneet meillä Tampereella tekemässä ensimmäiset kenkänsä, eli ei yhteen hiileen puhaltaminen mikään ihan uusi ajatus ole, Mäki-Turja kertoo.

Suutari on korjaaja ja artisti

Parturikampaaja Vivi Wallenius päätyi suutariopintojen pariin, sillä hän halusi itselleen toisen ammatin.

– Kuten parturikampaajana, myös suutarina kauneudentaju ja kädentaidot ovat isossa osassa. Tosin erojakin on. Hiusten leikkaaminen veitsellä on hyvin erilaista kuin nahan leikkaaminen, Wallenius naurahtaa.

Mäki-Turja haluaa korostaa, että toisin kuin yleisesti ajatellaan, ei suutari ole pelkkä kenkien korjaaja.

– Jalkineiden koko valmistusprosessi tulee tutuksi opintojen aikana ja yksi tutkinnon osa on nahkatuotteiden valmistus, jossa kaavoitetaan ja tehdään kenkien lisäksi muitakin nahkatuotteita, kuten laukkuja, Mäki-Turja kertoo.

Tulevaisuus on epävarma

– Tulevaa on vaikea ennustaa. Yleensä ne alan tehtaat jotka pärjäävät, pärjäävät erikoisosaamisella, Mäki-Turja sanoo.

Yrittäjyys on hänen mukaansa varteenotettava vaihtoehto. Mäki-Turja uskoo, että niitä ihmisiä riittää, jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaista jalkineista ja niiden huoltamisesta. Vääränlaisen kengän käyttäminen saattaa vaikuttaa ihmisen kävelyasentoon ja siten terveyteen.

– Jalka itsessään on osa perusopintojamme. Se on yksi ihmisen tärkeimmistä osista, Mäki-Turja sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

27.5.2020