Kanta-Häme

Käsitys suomalaisesta sisusta on nuori - Ilmianna paikallinen sisupussi

Jos suomalainen sisu pitäisi tiivistää kaunokirjalliseen muotoon, menisi lause näin: ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi.”

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian aloituslause kiteyttää oivallisesti sen, mikä syntyy suomalaisesta periksiantamattomuudesta, sitkeydestä, sinnikkyydestä ja tahdonvoimasta. 

Tätä mieltä on Vaasan yliopistossa työskentelevä filosofian tohtori Tommi Lehtonen, joka viehättyi sisu-käsitteen tutkimisesta puolivahingossa.

Lehtonen joutui viime kesänä paikkaamaan Lapuan filosofiapäivilllä Yhdysvalloissa asuvaa sisututkija Emilia Lahtea. Lehtonen otti aiheeseen oman, filosofiasta ponnistavan näkökulman ja huomasi samalla innostuvansa.

Sisu-sana juontuu suomen kielen sisus-sanasta. Alkujaan merkitys oli hyvin konkreettinen: sisuksella viitattiin esimerkiksi ihmisen sisuskaluihin. Lehtosen mukaan kielitieteilijät ovat arvioineet, että sanaa olisi käytetty tässä merkityksessä noin 500 vuotta sitten.

Vähitellen sana alkoi saada myös muita merkityksiä, ja sillä ryhdyttiin kuvailemaan tietynlaisia luonteenpiirteitä. Luonnehdinnat eivät kuitenkaan olleet myönteisiä. 1800-luvulla suomalaisella sisukkuudella viitattiin rahvaanomaiseen uppiniskaisuuteen ja itsepintaisuuteen.

Myönteisiä merkityksiä sanaan on liitetty vasta 1900-luvun alusta lähtien. Alkuvaiheessa sisukkuus liitettiin lähinnä suomalaisurheilijoihin – esimerkiksi Suomen maailmankartalle juosseeseen Hannes Kolehmaiseen.

– Luulen, että edelleenkin mieleenpainuvimmat esimerkit suomalaisesta sisusta liittyvät urheiluun.

Lue lisää aiheesta sunnuntain Hämeen Sanomista ja digilehdestä

Vinkkaa sisupussista:

Hämeen Sanomat ottaa vastaan vinkkejä kantahämäläisistä sisukkaista teoista tai ihmisistä. Kokoamme Sisu-sarjan viimeisen jutun lukijavihjeiden perusteella. Vinkkaukset voi lähettää sähköpostitse sunnuntai@hameensanomat.fi 

Päivän lehti

20.1.2020