Kanta-Häme

Kasvava Kanta-Häme tarvitsee kaikki sairaalansa

Sairaala pysyy Riihimäellä. Sulkemisesta ei ole puhuttu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Näin sanoo kuntayhtymän johtaja Jouko Isolauri.

Isolauri näkee myös keskussairaalan jatkavan päivystävänä sairaalana, sillä maakunnan väestöpohja on seuraavien 15 vuoden aikana kasvamassa 177 000:stä lähes 200 000:een. Riihimäen seutukunta kasvutahti on maan kärkipäässä.

Jatko riippuu sote-uudistuksesta

Ryksin tulevaisuus riippuu pitkälle nyt valmisteilla olevasta sosiaali- ja terveydenhoitoalan rakenneuudistuksesta.

– Kanta-Hämeessä edetään maakuntaliiton teettämän selvityksen mukaisesti kolmen perustason terveyspalvelut tuottavan sote-alueen ja niiden omistaman maakunnallisen erikoissairaanhoidon kuntainliiton mallin pohjalta.

Sairaalasta voidaan kehittää Riihimäen sote-alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja tarjoava keskus.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän väliraportin linjaukset uudistuksesta merkitsevät, että Riihimäelle tuskin on mahdollista palauttaa vaativan tason kirurgiaa. Riihimäellä on lisätty päiväkirurgisia toimenpiteitä samalla, kun vuodeosastohoitoa vaativat ortopediset toimenpiteet on keskitetty Hämeenlinnaan.

– Keskussairaalatasoisesta kirurgiasta yli puolet on päiväkirurgiaa, muistuttaa Isolauri.

Lisätöiden määrää tarkoitus vähentää

Kolmen peräkkäisen vuoden alijäämän puristuksissa painiskelevan sairaanhoitopiirin taloutta vakautetaan. Yksi tehostamisen paikka löytyy Ryksistä, jonka kolme leikkaussalia aiotaan Isolaurin mukaan saada täyteen käyttöön samoin kuin Hämeenlinnankin salit. Kesäsulkuja on tarkoitus lyhentää.

Sairaanhoitopiirissä pyritään pienentämään lisätöitä eli ylitöinä tehtyjä toimenpiteitä, joiden yhteissumma viime vuonna ylsi miljoonaan euroon. Leikkauksia summasta oli puolet.

Koko viiden vuoden vakauttamisohjelma merkitsee omistajakunnille 5 prosenttiin kasvavia maksuosuuksia vuoteen 2017.

Muutoksen korjattava ongelmat

Sote-uudistus näyttää Kanta-Hämeessä säilyttävän pitkälle nykyisen rakenteen, mikäli se toteutetaan maakuntaliiton Thl:ltä tilaaman selvityksen esitysten mukaisesti. Isolauri suhtautuu rakenneuudistukseen varauksin. Hän kysyy, pystytäänkö hallinnon uudistuksilla korjaamaan tärkeimmät nykyongelmat.

– Hoitoon pääsy tereyskeskuksissa on paikoin huonoa. Suomessa väestö- ja sosiaaliryhmien väliset terveyserot ja odotettavissa olevan eliniän pituuserot ovat Eu-maiden suurimpien joukossa. Lisäksi terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä on monimutkainen. Jollei näihin saada korjausta, olisin varovainen rakenneuudistuksen toteuttamisessa.

Aika löytää yhteinen sävel

Hallinnollisia uudistuksia tärkeämpänä Jouko Isolauri pitää terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistämistä ja käytännön toiminnan muuttamista. Siinä työssä Kanta-Hämeessä edetään niin Hämeenlinnan kuin Riihimäen suunnalla kenttätasolla maakunnallisen mallin pohjalta.

– Maakuntaliiton selvityksen jatkotyö on tarkoitus aloittaa siitä, mitä palveluja annetaan ja missä.

Jo aiemmin julkisesti Forssan mallia kehunut Isolauri korostaa vielä kerran seudun kaukonäköistä edelläkävijän työtä. Hän pitäisi mallia erinomaisena myös Riihimäelle ja muualle maahan.

– Sote-uudistus vaatii yhteistyötä kuntien kesken ja olemassa olevista keskinäisistä jännitteistä pääsemistä. Pitää sopia työnjaosta ja myös hallinnollisesta rakenteesta. Tärkeintä on kuitenkin ratkaista, mitä missäkin tehdään. (HäSa)