Kanta-Häme

Kasvijuomaa maidon tilalle?

Maidon vaihtoehtoina käytettävien kasvijuomien tarjonta on räjähtänyt kaupan hyllyissä käsiin.
Kasvijuomat sopivat ruuanlaittoon siinä missä tavallinenkin maito, kunhan muistaa ajatella myös makua.
Jos korvaa lehmänmaidon kokonaan kasvipohjaisilla tuotteilla, kannattaa tarkkailla D-vitamiinia, kalsiumia ja jodia.

 

Tavallisten markettien hyllyt ovat alkaneet notkua erilaisten kasvijuomien painosta. Soija-, kaura- tai pähkinäjuomaa käytetään yhä useammin vaihtoehtona lehmänmaidolle.

Vuonna 2015 kotiin ostettujen kasvijuomien markkinat kasvoivat euroissa mitattuna 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ja lähes 30 prosenttia kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 

Noin puoli miljoonaa suomalaista kotitaloutta on ostanut jotain kasvijuomaa vuoden 2015 aikana, mikä on noin 65 000 kotitaloutta enemmän kuin edellisenä vuonna ja noin 125 000 kotitaloutta enemmän kuin kaksi vuotta sitten. 

Tiedot ovat vuoden 2015 lopussa valmistuneesta tutkimusyritys Nielsenin Homescan-mittauksesta, jossa tutkitaan yksityisten kotitalouksien ostokäyttäytymistä.

Mistä kasvijuomien suosion kasvu oikein johtuu?

– Kolme tärkeintä syytä ovat ympäristöystävällisyys, terveellisyys ja niiden maut, kertoo Elina Innanen. Hän kirjoittaa Chocochiliä, yhtä Suomen tunnetuimmista vegaaniruokablogeista, ja lisäksi pitää Turussa kasvisruokien erikoismyymälää. Innanen on myös kirjoittanut vegaanisia keittokirjoja.

Vegaanin ruokavalioon ei kuulu mitään eläinperäisiä tuotteita, kuten maitoa. Niinpä kasvijuomat ovat vegaanille tärkeä osa ruuanlaittoa. Viime vuosina niiden pariin ovat kuitenkin löytäneet muutkin kuin vegaanista ruokavaliota noudattavat.

– Kaikki kasvijuomat sopivat leivontaan, Innanen vakuuttaa.

Innanen käyttää itse leipoessaan eniten soija-, manteli- ja pähkinämaitoja, sillä niiden pehmeä maku sopii leivonnaisiin.

Suolaisten ruokien kanssa kannattaa olla tarkkana siitä, että valitsee makeuttamattoman vaihtoehdon.

– Perinteisimpiä mokia on, että laittaa perunamuusiin vaniljalla maustettua juomaa. 

Kahvin kanssa epäonnistuu helposti, jos laittaa kasvimaitoa suomalaisten suosimaan vaaleapaahtoiseen ja hapokkaaseen kahviin. Moni kasvijuoma juoksettuu niissä. Tummapaahtoisessa kahvissa näin ei käy.

– Juomat maistuvat pitkälti siltä, mistä ne on tehty, Innanen muistuttaa.

Kaikkia juomia voi kuumentaa, ja leivänleivontaan ja pullataikinaan sopii melkein mikä vaan.

– Riisipuuroa tehdessä juoman rasvaprosentti kannattaa huomioida. Mitä rasvaisempi juoma, sitä parempaa puuroa tulee

Kasvijuomia ei saa virallisesti kutsua maidoksi, vaikka niitä käytetään maidon vaihtoehtoina, kertoo kasvipohjaisia juomatuotteita valmistavaa Alproa Suomessa markkinoivan Vitaseegen markkinointipäällikkö Nina Dahlberg. 

Yleensä maidon voi kuitenkin tutussa reseptissä vain korvata suoraan kasvijuomalla: esimerkiksi makaronilaatikko valmistuu hyvin soijajuomasta. Myös suoraan kasvijuomille perustuvia reseptejä löytyy paljon esimerkiksi valmistajien nettisivuilta

Aiemmin esimerkiksi soijajuomaa käyttivät ihmiset, joilla oli laktoosi-intoleranssi. Nykyisin laktoosittomia tuotteita on niin paljon, ettei soijaa juoda enää sen vuoksi.

Hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen tultua muotiin, moni on kiinnostunut maidon vaihtoehdoista. Myös smoothie-trendi sopii kasvijuomille niiden makumaailmojen vuoksi.

Kasvijuomat sisältävät yleensä maitoa vähemmän tyydyttyneitä rasvoja.

– Siksi monet hyvinvoinnista kiinnostuneet tahtovat nykyisin vaihtaa niihin, sanoo Dahlberg.

Toisaalta monella on mielessä myös ympäristö.

– Tarvitsemme pian toisen planeetan, jos eläinpohjaisten tuotteiden kulutus jatkuu näin suurena, Dahlberg toteaa.

Suomi on perinteisesti maitomaa. 

– En usko, että kaikkea maidon käyttöä korvataan kasvituotteilla, mutta ihmiset ovat uteliaita ja etsivät vaihtoehtoja.

Eivätkä kaikki kasvijuomatkaan sovi kaikille: pähkinäallergisen ei kannata käyttää pähkinämaitoa.

Ympäristöä ajattelevien kannatta huomata tarkistaa myös valmistusmaat. Moni juoma tuodaan kaukaa, mutta esimerkiksi suomalaisesta kaurasta tehtyä juomaa löytyy hyllyistä.

Ravintoterapeutti Heidi Juutila Linnan Klinikalta kertoo, että ravintoaineiden kannalta tärkeintä on ajatella ruokavalionsa kokonaisuutta. 

– Kasvijuomat ovat hyvä vaihtoehto sellaiselle, jonka vatsalle maito ei sovi, tai jos noudattaa kasvisruokavaliota.

Suurimmat erot maitoon ovat proteiinissa ja kovassa, eli tyydyttyneessä rasvassa. 

– Maito on proteiinipitoisempaa, mutta siinä on enemmän kovaa rasvaa. Siksi maitotuotteistakin suositellaan käytettäväksi rasvattomia ja vähärasvaisia tuotteita.

Juutila korostaa, että valmisteita on monenlaisia. Osaan on lisätty ravintoaineita, jotka tekevät juomista ravinnesisällöltään enemmän maidon kaltaisia.

– Jos ajatellaan, että korvaa ruokavaliostaan maidon suoraan kasvijuomalla, olisi tärkeää tarkistaa, että juomassa on kalsiumia ja D-vitamiinia. 

Kalsium on luustolle tärkeää ja D-vitamiinin saanti etenkin Suomessa tärkeä osa ruokavaliota. Lasten kannalta tärkeää on huomata myös maidon jodipitoisuus.

– Maitotuotteissa on luonnostaan jodia, joka on kasvulle tärkeää. Liian vähäinen jodinsaanti yhdistetään myös kilpirauhasen toimintahäiriöihin. HÄSA

 

 

Hämeen Sanomien testiryhmä kokeili kuusi vaihtoehtoa pelkkänä juomana, kahvissa ja teessä. Lue testi perjantain Hämeen Sanomista.

Testissä havaittiin, että teenjuoja voi käyttää lähes mitä tahansa maidon vaihtoehtona, kahvin suhteen on syytä olla tarkempi.

Testiryhmä päätyi siihen, että makusyistä ei lähes kolme kertaa tavallista maitoa kalliimpia juomia ole syytä ostaa. Eettiset valinnat ja allergiat taas ovat asia erikseen.

 

 

 

Päivän lehti

18.1.2020