Kanta-Häme

Kasvinsuojelu mehiläisten uhka

Muun muassa rypsin ja perunan viljelyssä käytettyjen kasvinsuojeluaineiden sisältämät neonikotinoidit ovat tuoreiden tutkimusten mukaan vaarallisia mehiläisille.

Suomessakin olisi nykyistä enemmän herättävä aineiden vaaroihin Suomen mehiläishoitajain liiton puheenjohtajan Janne Leimin mielestä.

– Eurooppalaisissa tutkimuksissa on havaittu aineiden vaikuttavan mehiläisten suunnistuskykyyn, ja esimerkiksi Ranskassa neonikotinoidien käyttö on kielletty, sanoo SML:n kuluttajaneuvoja ja toimittaja Tuula Lehtonen. Hän kertoi aiheesta sunnuntaina Hämeenlinnassa mehiläishoitajien talvipäivillä.

Euroon elintarviketurvallisuusvirasto pohtii Tuula Lehtosen mukaan, tulisiko ainakin osa neonikotinoideja sisältävistä aineista kieltää mehiläisiä houkuttelevien kasvien viljelyssä. Ongelmana on puutteellinen tutkimustieto.

– Aineiden kertymistä ympäristöön ja luonnonkasveihin tai vaikutusta mehiläisten toukkiin ei ole tutkittu.

Avoimeen keskusteluun

Mehiläistarhaajien tulisi Tuula Lehtosen mukaan keskustella asiasta avoimesti viljelijöiden kanssa, jotta minimoidaan vahingot mehiläistarhoilla.

Mehiläishoitajat luottavat, että yhteisymmärrys on saavutettavissa.

Kasvinsuojeluaineiden käyttöohjeita pitäisi Janne Leimin mukaan tarkentaa, jotta mehiläisetkin otettaisiin paremmin huomioon.

Ruiskutuksia ei saisi tehdä viljelykasvien kukinnan aikaan, ja ne pitäisi tehdä silloin, kun mehiläiset eivät ole aktiivisia eli yöllä.

– Valitettavasti viime kesänäkin nähtiin ruiskutuksia kukinnan aikaan, muistaa Tuula Lehtonen.

Edelleenkin mehiläisyhdyskuntia riivaa myös varroapunkki ja sen levittämät virustaudit.

– Talvikuolleisuus on kasvanut ja on tätä nykyä noin 20 prosenttia, eli joka viiden pesä tuhoutuu talven aikana, kertoo Janne Leimi.

Mehiläishoito hyvässä nousussa

Markku Pelkkikangas Hämeenlinnan seudun mehiläishoitajista on toiveikas kaikista alan ongelmista huolimatta.

– Mehiläishoito on hyvässä nousussa ja uutta, nuorta väkeä tulee jatkuvasti mukaan toimintaan.

Pelkkikankaan mukaan kysymys ei ole vain hunajasta.

– Ihmiset ovat huolestuneita, jos mehiläisiä ei näy pörräämässä ja kasveja pölyttämässä.

Paikallisyhdistyksen jäsenmäärä on kaksinkertaistunut aivan viime vuosina. Jäseniä on nyt 40, ja samaan aikaan myös SML:n jäsenmäärä on kasvanut mukavasti kahteen tuhanteen.

Janne Leimin mukaan nousukauden takana on hunajan lisääntynyt arvostus, joka liittyy ympäristöasioihin ja lähiruokaan.

– Nuoria mehiläishoitajia tarvitaankin kipeästi, koska keski-ikä alalla on 58 vuotta.

Suomessa syödään vuosittain noin kolme miljoonaa kiloa hunajaa, josta kaksi kolmasosaa on kotimaista.

Vuoden mehiläishoitajaksi valittiin Hämeenlinnan talvipäivillä maustettuun eli makuhunajaan erikoistunut Erkki Lappi Lapinlahdelta.

Lappi kertoo, että mehiläishoitajan talvi kuluu hunajan myyntimatkoilla eli messuilla. Lisäksi talvi on kurssien aikaa. Myös Hämeenlinnan seudulla on tulossa mehiläishoitajille kevään kuluessa jatkokoulutusta. (HäSa)

 

Päivän lehti

2.4.2020