Kanta-Häme

Kasvinsuojelun hätätila: gammayökkösen toukka-armeija voi syödä pari hehtaaria päivässä 

 

Ennätyksellisen lämmin kesä on ryöpsäyttänyt gammayökkösestä yllätystuholaisen pelloille.

Moniruokaiselle toukalle maistuvat härkäpapu, kylvövuoden kumina, öljykasvit, herneet, peruna ja sokerijuurikas niin hyvin, että käsillä on kasvinsuojelun hätätilanne.

Tukes on myöntänyt hätälupia neljän torjuntavalmisteen käyttöön yökköselle, kun aiemmin lupia ei ollut yhdelläkään.

– Itse asiassa kaikki kaksisirkkaiset lehtevät ovat toukan ravintoa. Toukalle maistuvat siis myös kotipuutarhojen hyöty- ja koristekasvit, kertoo asiantuntija Samuel Jussila maatalouden neuvontajärjestö ProAgriasta.

ProAgria on saanut tuhotietoja esimerkiksi Hämeestä, Pohjanmaalta, Uudeltamaalta, Savosta ja Etelä-Karjalasta. Kasvustoja kannattaa tarkkailla kaikkialla.

– Iso toukkapopulaatio voi syödä 2–3 hehtaaria kasvustoa päivässä niin, ettei puitavaa jää. Tuleentunut ei toukalle enää kelpaa.

 

Tuhot olleet harvinaisia Suomessa

Toukka kätkeytyy hyvin. Usein sen läsnäolon kavaltavat vasta reikäisiksi syödyt lehdet. Toukka on noin kolme senttiä pitkä, ja sen väri ja kuviointi vaihtelevat vihreästä tummaan. Yleensä se on vaaleanvihreä ja sillä on vaaleat sivujuovat.

– Ensimmäisiä on todella vaikea havaita, Jussila lisää.

Vaeltajalajin runsaus vaihtelee vuosittain Suomessa. Yökköstuhoista löytyy merkintöjä 1920- ja 40-luvuilta.

Gammayökköstuhot ovat olleet niin harvinaisia, ettei tuholaiselle ole Suomessa määritelty torjuntakynnystä.

– Joissakin maissa se on viisi toukkaa neliöllä, mutta tämän kesän kokemuksella rajan pitäisi olla alle sen. Toukka on tehokas.Pyhtääläiseltä maanviljelijältä oli populaatio syönyt viikossa 20 hehtaaria härkäpapua lehdettömäksi.

Yökkösen runsastuminen yllätti myös tutkijan. Tutkija Jarmo Ketola Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että kannan kasvun syynä on hellekesä, joka vastaa lajin eteläeurooppalaisia olosuhteita.

Perhoset vaelsivat Suomeen keväällä etelästä ja munivat. Nyt seurataan ehtiikö toinen sukupolvi lisääntyä. Yhden sukupolven kehitys kestää noin 1–1,5 kuukautta.

– Gammayökkösen laaja talvehdinta tuskin onnistuu meillä. Talvesta on etua tuholaisten kanssa.

Kesä on Ketolan arvion mukaan ollut suotuisa myös muille tuhohyönteisille.

– Viime kesänä torjuntoja ei tarvinnut juuri miettiä, nyt lämpimien säiden takia on oltu päinvastaisessa tilanteessa.

Ketola lisää, että ilmastonmuutosta tutkitaan jo monesta näkökulmasta, mutta kasvintuholaisten runsastumisten uhkia tulisi tutkia laajemminkin.

– Toivottavasti resursseja kansainväliselle tutkimusyhteistyölle löytyy, Ketola toteaa.

 

Torjunta-aineista on pulaa

Tukesin hätäluvatoikeuttavat neljän eri valmisteen käytön härkäpavulle, herneelle ja öljykasveille sekä kuminalle gammayökkösen torjunnassa.

– Kaupat ovat myyneet paljon valmisteita jo aiemmin kirvojen ja rapsikuoriaisten torjuntaan. Siksi saatavuudessa on nyt ongelmia. Koska tarve gammayökkösten toukkien tuhoamiseen on akuutti, poikkeuslupia tarvittiin, Tukesin ryhmäpäällikkö Kaija Kallio-Mannila perustelee.

Tukes hyväksyy Suomessa käytettävät kasvinsuojeluaineet. Tuholaistorjunnan yleisaineita ei enää ole, vaan valmisteet määritellään lajeittain.

Tuoreimpia artikkeleita