Kanta-Häme

Kasvivalkuaista voisi hyödyntää paljon enemmän

Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä on tarjota runsaasti teknologisia ratkaisuja valkuaisomavaraisuuden parantamiseksi, kertoo tutkimuspäällikkö Raija Lantto.

Tulevaisuuden proteiinin lähteitä ovat uudet viljelykasvit, tehokkaammin hyödynnettävät kalat ja näiden prosessoinnista syntyvät oheistuotteet. Oma lukunsa on lisäksi hyönteisruokabisnes, joka odottaa lainsäädännön valmistumista.

– Kuluttajat ovat hyönteisruuasta todella kiinnostuneita ja EU on rahoittanut siihen liittyviä projekteja jo useamman vuoden. Hyönteiselintarvikkeet ovat todennäköisesti saamassa lainvoiman ensi vuonna, Lantto mainitsee.

Kotimaisten valkuaiskasvien, kuten herneen ja härkäpavun viljely on lisännyt viime vuosina suosiotaan. Myös tuotteiden jatkojalostukseen on panostettu. Lopputulokset näkyvät kauppojen hyllyillä uusina, innovatiivisina tuotteina.

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteisen valkuaisfoorumin tavoitteena on edistää kotimaisen valkuaisen käyttöä. Tiistaina hankkeen puitteissa järjestettiin Mustialassa innovaatiomessut, joihin kokoontui yhteen alan toimijoita koko ruokaketjusta.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton vilja-asiamies Max Schulman kiitteli tutkimuspuolen antavan kasvivalkuaisen käytölle hyvän selkänojan.

Hyönteisruoka on trendi, jonka myötä kasvatusfirmoja on syntynyt ympäri Eurooppaa.

Myös muita valkuaisen lähteitä pyritään hyödyntämään entistä tehokkaammin. Jokioislainen Boreal Kasvinjalostus Oy on lisännyt valkuaiskasvien jalostusohjelmiaan. Ensi vuonna pelloilla nähdään muun muassa uusia härkäpapulajikkeita.

– Uusia lajikkeita kehittämällä on tarkoitus kasvattaa satotasoja – niin, että peltohehtaarilta saadaan nykyistä parempi tuotto. Lisäksi uusissa lajikkeissa on vähennetty härkäpavun nykyistä käyttöä rajoittavia haitta-aineita, Borealin kaupallinen johtaja Satu Pura kertoo.

Härkäpavun ohella myös herneen jalostusohjelmaa on laajennettu ja rypsinjalostusohjelmaa uusittu.

Valtaosa kasvivalkuaisesta menee tällä hetkellä eläinten rehuksi. Niin on varmasti jatkossakin, mutta rinnalle kaivataan myös muunlaista hyödyntämistä.

– Suomessa ollaan turhan hyviä ”downgreidaamaan”, eli tekemään arvon alennusta. Ruokatuotannon sivuvirtoja hyödynnetään esimerkiksi energian tuotantoon, vaikka mahdollisuuksia olisi paljon isompien katteiden sivutuotteisiin, Raija Lantto huomauttaa.

Esimerkkinä Lantto mainitsee kosmetiikan, johon tarvittavia peptidejä sivutuotteista voisi jalostaa.

– Ei pidä tyytyä keskinkertaiseen. Eikä lykätä biokaasulaitokseen sellaisia raaka-aineita, joita voisi käyttää lääkinnällisissä tai kosmeettisissa tuotteissa. Sivuvirroissa on aivan valtava potentiaali. HäSa

Päivän lehti

27.5.2020