Riihimäen nuorisoteatterin kasvatti Sanna Saarelalla on ollut rehtorina kova intohimo ja visio siitä, millaisen nuorisoteatterin hän haluaa. Saarelan aikana Suomen suurin nuorisoteatteri on kasvanut yli 600 harrastajan teatteriksi.
Kanta-Häme

Kasvotusten: Sanna Saarela oppi Riihimäen nuorisoteatterilla kaiken siivoamisesta uskaltamiseen

”Tulin Riihimäen nuorisoteatterille 13-vuotiaana, ja olen täällä edelleen. Olen päättänyt, että lähden, kun ei ole enää mitään annettavaa.

Silloin nuorisoteatterilla ei ollut ketään aikuista töissä, vaan me nuoret itse pyöritimme sitä. Se oli aika kovakin koulu. On yritetty harjoitella kaikenlaista sähkötöistä lähtien, että miten asiat toimivat ja miten asiat tehdään. Meillä oli tosi hieno porukka, jonka kanssa lähdettiin kehittelemään ja opittiin paljon.

Kuulemma neljävuotiaana, kun pihallemme Hikiällä tuli vaunuostaja, keikistelin ja kerroin, että musta tulee isona missi tai näyttelijä. Jo silloin oli jonkinlainen esiintymiskärpänen puraissut. Ei tullut missiä, eikä näyttelijääkään.

Olen aina ollut kauhean ulospäin suuntautunut. Pitkään luulinkin, että haluan näyttelijäksi, kunnes tein näyttelijäntöitä varhaisaikuisuudessa. Tulin siihen tulokseen, että kaipaan muutakin. Ohjaaminen ja opettaminen ovat enemmän mun juttuja, suuria intohimoja.

Ohjaamisessa viehättää kokonaisuuden hallinta ja suunnittellu, että toteutat omaa visiotasi muiden ihmisten kanssa. Ohjaajajana saa niin isosti toteuttaa itseään, että se on tosi tyydyttävää.

Teatteri on ryhmätyölaji, jonka taidot kehittyvät koko ajan samalla kun tekee. Se on samaan aikaan sekä haastavaa että tosi palkitsevaa.

 

Sain ymmärtää todella varhain, mitä kaikkea teatteri voi tuoda elämään, jo ennen kuin tiesin, että haluan tehdä sitä työkseni.

Opin Riihimäen nuorisoteatterissa kaiken: siivoamisen, sosiaaliset taidot ja teatterin tekemisen. Siksi haluan itsekin opettaa.

Koulumaailmasta muistan hetkiä, kun olen ymmärtänyt, että pystyn itse vaikuttamaan esimerkiksi koulukiusaamiseen. Teatteriharrastuksessa näki selvemmin suhteita ja pystyi vaikuttamaan niihin.

Ylipäätään ne taidot, joita teatterissa opitaan, sopivat kelle tahansa. Me kaikki tarvitsemme ymmärryksen siitä, kuka minä olen, ja mitkä ovat vahvuuteni ja haasteeni.

Teatteri on antanut uskallusta siihen, että uskallan lähteä haastamaan itseäni rajojen rikkomisessa. Ihan samalla tavalla ilmaisullisista taidoista on hyötyä missä tahansa ammatissa.

 

Multa on kysytty todella monta kertaa koko elämäni varrella, miten teet noin paljon. Onhan se aina tasapainoilua, ettei ole liikaa siinä lautasella.

Tähän mennessä on onnistunut hyvin. Teen vaan asioita, joista tykkään, ja myös saan niistä hirveästi koko ajan.

Kahvilayrittäjyys Keltaisella talolla on sopinut hyvin mukaan soppaan. Olen haaveillut jo kauan, että olisipa ihanaa viettää rentoa elämää kahvilan tätinä ja järjestää konsertteja, tapahtumia ja kulttuuritilaisuuksia. Kun viime syksynä Janakkalan kunta haki Keltaiselle talolle yrittäjää, sanoin heti, että mennään.

Olen ihan erilainen Keltaisella talolla. Se ei vaadi multa yhtään samanlaisia asioita kuin nuorisoteatteri. Olen siellä hyvin onnellinen, niin kuin teatterillakin, mutta kahvilassa olen eri statuksella ihmisten kanssa. Saa höpötellä ja keitellä kahvia ja tarjota pullaa.

 

Monet unelmani liittyvät nuorisoteatterin kehittämiseen, jossa suunta on jo hyvä. Iso haave on, että olisimme iso teatterikasvatusoppilaitos, jossa voidaan tarjota ihmisille vauvasta vaariin sitä, mitä he kaipaavat.

Yksi tärkeimmistä asioista teatterissa on ihmisten saattaminen yhteen. Se näkyy ohjaustöissäni ja nuorisoteatterilla. Teatteria ei oikein voi yksin tehdä, tai ainakin se on tosi vaikeaa.

Yhteisöllisyydellä saa aikaan aika isoja tuloksia, jos niitä nyt edes teatterissa nykypäivänä on. Ihminen ymmärtää yhtäkkiä kuuluvansa johonkin.

On tärkeää tajuta, että on tärkeä osa esitystä tai ylipäätään projektia. Ettei se onnistu ilman sinua. Sellainen yhteisöllinen kokemus ja yhteinen vastuu antaa paljon.” HäSa

Juttusarjassa mielenkiintoiset kantahämäläiset kertovat itsestään. Ehdota haastateltavaa sunnuntai@hameensanomat.fiKatso Videowww.hameensanomat.fi

Sanna Saarela

Riihimäen nuorisoteatterin rehtori. Suomen suurimmassa nuorisoteatterissa on yli 600 harrastajaa.

Teatteriohjaaja. Viimeisimmät ohjaukset Tervakoski 2 sekä Eila, Rampe ja palvattu onni Miinan Montussa.

Näyttelijä tänä vuonna 10 vuotta täyttävässä helsinkiläisessä VSOP-improvisaatioryhmässä, joka sai alkunsa Riihimäen nuorisoteatterissa.

Yksi Teatteriseurue PSL:n kahvilayrittäjistä Keltaisen talon kulttuurikahvila PSL:ssä.

38-vuotias.

Asuu Tervakoskella. Syntynyt Riihimäellä ja viettänyt lapsuutensa Hikiällä.

Perheeseen kuuluvat mies ja kaksi basset hound -koiraa.

Vapaa-ajalla veneilee ystävien kanssa Seija-betoniveneellä.

Harrastaa säännöllisesti liikuntaa salilla ja käy epäsäännöllisesti laulutunneilla.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930