Kanta-Häme

Kasvu syntyy pk-yrityksistä

Pienessä neuvotteluhuoneessa esitelmöivä Hämeen Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Juhani Lemström lyö pöytään luvun.

– Teollisuuden liikevaihto Suomessa on 100 miljardia euroa. Pelialan liikevaihto on miljardi euroa. Vaikka pelialan liikevaihto kaksinkertaistuisi, se ei tätä maata vielä pelasta, Lemström toteaa.

Hämeen Teknologiateollisuus ry:n hallitus kokoontui maanantaina pohtimaan sitä, miten Suomen talous saataisiin entistä vetovoimaisemmaksi. Samassa yhteydessä esiteltiin kattojärjestön kasvu- ja kehityssuunnitelma.

Teknologiateollisuuden edustajien silmissä Suomi on menettämässä kilpailukykyään, kiitos epäselvien rahoituskuvioiden, kasvavien kustannusten ja lisääntyvän byrokratian.

Teknologia-alan yrittäjien kannalta huoli on ymmärrettävää. Hämeessä alan yritysten liikevaihto oli viime vuonna 3,2 miljardia euroa, mutta liikevaihto laski 6 prosenttia vuodessa.

– Teknologiateollisuuden alan investoinnit ovat Suomessa kaksi miljardia euroa alemmalla kuin vuonna 2008, M-Components oy:n toimitusjohtajanakin toimiva Lemström toteaa.

Koulutus paremmaksi

Teknologiateollisuuden yrittäjien apukeinona on se, että pienten ja keskisuurten yritysten selviytymismahdollisuudet saataisiin nykyistä paremmiksi. Kun suuret alan yritykset, kuten Hämeessä taannoin Patria, irtisanoo henkilöstöä, kasvu ohjautuu uusiin ja pieniin tekijöihin.

Lemströmin mielestä parantamiseen varaa olisi.

Ensimmäisenä pitäisi turvata yritysten mahdollisuus saada rahoitusta. Yrittäjät kokevat, että rahoittajat eivät tunne aloja, joita pitäisi rahoittaa. Kun rahaa ei tule, ei synny myöskään kasvua.

Toisesta asiasta Lemström on vielä enemmän huolissaan. Hänen mukaansa Suomi menettää kilpailukykyään, koska suomalaiset kouluista valmistuvat opiskelijat eivät osaa asioitaan riittävän hyvin.

– Pahimmillaan koneinsinöörit, levysepät ja koneistajat eivät ymmärrä konepiirustuksia, mikä on aivan perusasia. Työntekijöiden osaaminen on aivan ratkaisevaa, ja koulutus on saatava entistä laadukkaammaksi ja tehokkaammaksi.

Teknologiateollisuus haluaa myös ajaa paikallista sopimista. Nykyiset tes-määräykset koetaan liian jäykiksi.

– Emme me halua minimipalkkaa, vaan sellaisia olosuhteita, joissa työ olisi työntekijälle mahdollisimman kannustavaa.

Sääntöjä on liikaa

Kolmanneksi Lemström toivoisi, että alaa valvova, ylimääräinen sääntely laskisi.

– Pahimmillaan standardoidaan jokin valmistusprosessi. Jos joku kehittää uuden menetelmän, jolla prosessi tehdään tarpeettomaksi, sitä ei ole mahdollista käyttää. Tuotekehityksen paras paikka ovat yritykset, koska me olemme jatkuvassa yhteydessä asiakkaihimme, Lemström sanoo.

Teknologiateollisuuden edustajat haluavatkin, että alan liikevaihto kasvaisi takaisin sille tasolle, jolla se oli 2000-luvun puolessavälissä.

– Suomi on saari. Me olemme pieni tekijä markkinoiden reunalla. Sen sijaan me voisimme olla vikkelä ja nopea, hän lisää.

(HäSa)