Kanta-Häme

Kasvukäytävä on nousussa

Projektijohtaja Anna-Mari Ahonen on innoissaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on tällä viikolla tiedottanut, että Suomen kasvukäytävä -verkosto, joka aiemmin tunnettiin HHT-akselina, on valittu kasvusopimusneuvotteluihin valtion kanssa.

– Tämä on historiallista. Ensimmäistä kertaa valtio on solmimassa sopimuksen sellaisen toiminnallisen alueen kanssa, joka ei vastaa minkään hallinnollisen alueen rajoja, Ahonen sanoo.

Lisäksi itse kasvukäytäväajattelu on Suomessa melko uutta. HHT-akselia alettiin kehittää nykykokoonpanolla kolmisen vuotta sitten.

– Olemme olleet vaikuttamassa kansalliseen aluekehittämiskeskusteluun. Nykyään vyöhykkeet tunnustetaan Suomessakin.

Euroopassa sen sijaan kasvukäytäväajattelu alkoi voimistua viime vuosikymmenellä. Se liittyy kaupungistumiseen ja asutuksen tiivistämiseen.

Suomen kasvukäytävä -verkostoon kuuluu kaikkiaan noin 20 kuntaa pääasiassa kolmen maakunnan alueelta. Alue ulottuu siis Helsingistä Tampereelle, mutta mukaan on tullut myös esimerkiksi Seinäjoki varsinaisen nauhan ulkopuolelta.

Sopimuksessa on kysymys kasvukäytävän kehittämisestä. Toinen valittu kasvukäytävä on niin sanottu Pohjoinen kasvuvyöhyke, joka kattaa nauhan Turusta Kotkaan ja edelleen Pietariin saakka. Tässä ei olekaan kyse siis Suomen pohjoisesta, vaan Euroopan.

Kumpikin vyöhyke sijoittuu siis Etelä-Suomeen. Pohjoisemmat vyöhykkeet eivät ole saamassa sopimusta valtion kanssa.

Valtio neuvottelee kuitenkin kasvusopimuksista myös Oulun, Joensuun, Turun, Tampereen ja kahden muun kaupunkiseudun kanssa.

Minkälainen sopimus valtion kanssa sitten on odotettavissa?

Ahonen sanoo, että neuvottelut ovat nyt alkamassa.

– Saamme lähipäivinä työ- ja elinkeinoministeriön arvioinnin meidän ehdotuksestamme, ja alamme muokata ehdotustamme sen mukaan.

Nykyisessä ehdotuksessa pääteemana on saavutettavuus.

– Sen alla on alueen sisäinen saavutettavuus, kansainvälinen saavutettavuus sekä saavutettavuuden elinvoimavaikutukset.

Alustavissa suunnitelmissa on jo monia hankkeita, mutta Ahonen korostaa, että tilanne elää.

– Suunnitelmat eivät todellakaan ole vielä lopullisia. Eri hankkeita voidaan yhdistellä, ja jos jokin hanke ei saakaan kannatusta, se voi pudota poiskin.

Silti Ahonen uskaltaa jo kertoa, mitä on alustavasti ajateltu.

Tärkeä on esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden laatukäytävä. Se tarkoittaa, että Helsingin ja Tampereen välisellä nauhamaisella alueella kehitettäisiin biokaasun, biodieselin, vedyn ja sähkön käyttöä ajoneuvoissa.

– Kokemukset maailmalta osoittavat, että vaihtoehtoiset polttoaineet voivat yleistyä vasta sitten, kun tankkaus- ja latauspisteitä on koko nauhamaisella alueella.

Tässä asiassa yhteistyötä tehdään paitsi kuntien, myös yritysten kanssa.

Yritykset ovat muutenkin mukana kasvukäytävä -verkostossa, ja niiltä on tulossa myös rahoitusta. Suurten yritysten lisäksi yhteistyötä tehdään pienten ja start up -yritysten kanssa.

– On paljon erilaisia pieniä yrityksiä, jotka kaipaavat sitä, että heidät saatetaan ison yrityksen kainaloon tai muuten yhteistyöhön muiden kanssa.

Yksi tärkeä hanke on dataperustan luominen ovelta ovelle -palveluiden mahdollistamiseksi.

– Tarvitsemme digitaalisen infran, jotta yritykset voivat kehittää erilaisia palveluja.

Taustalla on Ahosen mukaan se, että autojen merkitys ja määrä vähenee.

– Se synnyttää mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, mutta digi-infran on oltava ensin kunnossa myös täällä nauhan keskivaiheilla.

Ahonen puhuukin paljon nauhan keskiosasta, missä Hämeenlinnakin sijaitsee.

– On tehtävä töitä, että nauha kehittyy myös keskeltä eikä vain päistään. Helsinki ja Tampere ovat jo kehittyneet tosi pitkälle, ne painivat jo eurooppalaisessa, jopa maailmanluokan sarjassa.

Lämpimimmin Ahonen – ahkera junankäyttäjä – puhuu asemanseutujen kehittämisestä. Hämeenlinnalaisena hän on innoissaan siitä, että kaupunki on juuri kaavoittamassa ja muutenkin kehittämässä Saarioisten aluetta Hämeenlinnan rautatieaseman naapurissa.

– Nyt on todella hyvä aika kehittää asemanseutua. Tarvitaan kaavoittajien, joukkoliikennesuunnittelijoiden ja pysäköinnin suunnittelijoiden panosta. Lisäksi on mietittävä, mitä kunnallisia ja muita palveluja aseman lähelle voisi sijoittaa.

Ahonen näkeekin, että asemalla tai sen lähellä voisi olla perinteisen asemaravintolan ja kioskin lisäksi vaikkapa pesulapalvelu, postin pakettiautomaatti ja päiväkoti.

– Saarioisten alueelle ollaankin kaavoittamassa tonttia päiväkotia varten, Ahonen tietää.

Lisäksi Hämeenlinnan asemalle tarvitaan liityntäpysäköintiä, sillä bussilla ei asemalta pääse läheskään joka paikkaan.

– Mutta pitäisi varautua myös tulevaisuuden asioihin. Joukkoliikennejärjestelmä voi olla ihan toisennäköinen. Bussiliikenne voi olla vaikkapa automaattibusseilla toteutettua sukkulaliikennettä. HäSa