Kanta-Häme

Kasvutunnelit valtaavat Suomessa viljelyalaa

Suomi on harvoja maita, joissa viljelijät eivät saa investointitukea kasvutunnelin ostamiseen.

Kasvutunneli on muovikatos, joka pystytetään teräsjalkojen ja -kaarien avulla viljelysalueelle. Tyrvännön Marjan ja Vihanneksen Jussipekka Markkanen yhtyy monen kehuihin tunnelin eduista.

– Huomattavasti suurempi osa sadosta on nyt käyttökelpoista.

Tunneli suojaa sateelta ja sen myötä homeelta. Tämän seurausta on edelleen se, ettei viljeltäviin tuotteisiin tarvitse ruiskuttaa niin paljoa kasvinsuojeluaineita.

– Biologinen torjunta onnistuu paremmin tunnelissa kuin avomaalla. Viljelysten kimppuun iskevät vihannespunkit ja kirvat saadaan torjuttua petopunkkien ja kirvavainokaisten avulla paremmin suljetussa tilassa, Markkanen sanoo.

Markkanen viljelee tunneleissa vadelmaa ja mansikkaa.

Alkupanostus kallis

Markkasen tilalla tunnelit ovat käytössä neljättä kesää. Hänen omalla pihallaan on kaksi 15 aarin tunnelia. Niillä on pituutta reilut 90 metriä ja leveyttä kahdeksan metriä.

Viime talvena Markkanen laitatti Hämeen ammattikorkeakoulun vuokrapellolle hehtaarin lisää tunneleita. Lepaan toimipisteen alueella on nyt kymmenen 127 metrin tunnelia vieri vieressä. Leveyttä on saman verran kuin ensin mainituilla, kahdeksan metriä.

– Ongelma on se, että alkupanostus on kallis. Pelkät muovit ja rakenteet maksavat keskimäärin 50 000–70 000 euroa, ja sitten on vielä erikseen pystytystyö. Muovit pitää uusia viiden vuoden välein.

Markkanen huomauttaa, että tunnelikokoja on kymmeniä. Hinnat vaihtelevat siis paljon.

– Tunneli maksaa itsensä takaisin pikkuhiljaa, 3–5 vuoden aikana. Riippuu paljon siitä, miten viljely onnistuu, Markkanen kertoo.

Aiempaa laadukkaamman sadon lisäksi viljelykausi on tunnelissa avomaata pidempi. Lämmityskuluja ei pääsääntöisesti ole, kun lämpöä varaavat muovit laitetaan paikoilleen ajoissa, ja lisäksi sisällä voi käyttää harsoja.

– Tunnelit ovat ekologisia. Kasvihuoneet käyttävät lämmityksessä pääasiassa öljyä, Peltosirkun tilan Sirkku Holttinen sanoo.

Ei investointitukea

Tunneliviljely on yleistynyt muutaman viime vuoden aikana Suomessa. Holttinen kertoo, että hänen asiakkainaan on ollut yli 40 tunneleiden käyttäjää ympäri Suomen.

– Eteläisimmät ovat rannikolla Turun, Kotkan ja Haminan seudulla, pohjoisimmat Kajaanin ja Oulun paikkeilla.

Holttinen myy Haygrove-tunneleita. Kun hän aloitti myynnin reilut kolme vuotta sitten, käyttäjiä oli asiakkaina noin seitsemän.

– Minun lisäkseni on toinen tunnelintoimittaja, jolla on useampi kymmenen asiakasta. Sanoisin, että ehkä marja- ja vihannesviljelyssä on käytössä tunneleita noin 60–70 viljelijällä.

Ahvenanmaalla tunneliin voi saada investointitukea 30 prosenttia tunnelin hinnasta. Samoin on Ruotsissa. Lisäksi muualla Euroopassa tunneleihin saa yleensä lähtökohtaisesti tukea.

– Markkinointirakenne on Euroopassa erilainen kuin Suomessa. Siellä on isoja viljelijöiden yhteenliittymiä, organisaatioita, jotka hoitavat markkinoinnin, Holttinen sanoo.

Useassa maassa investointituki kulkee viljelijöille organisaation kautta. Valtio siis maksaa tuet yhteenliittymälle, joka jakaa rahat viljelijöille.

Esimerkiksi Espanjassa ja Isossa-Britanniassa yli 90 prosenttia viljellyistä mansikoista kasvaa tunneleissa. (HäSa)

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic