Kanta-Häme

Katot, putket, palosuojaus, esteettömyys...

Talotekniikasta pitäisi tehdä kuntoarvio, katot ovat kunnostuksen tarpeessa ja esteettömyyttäkin pitäisi miettiä.

Lista on pitkä ja monikohtainen, kun Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink luettelee, mitä kaikkea keskiaikaisella Hämeen linnalla pitäisi tehdä.

Flink on valmistellut vuodenvaihteessa tapahtuvaa Museoviraston kiinteistöjen siirtymistä Senaatti-kiinteistöjen omistukseen.

Lopullista päätöstä siirrosta ei ole vielä tehty, mutta valtion budjettiehdotuksessa Museovirastolle vuokrarahat on jo varattu.

Vaikka kiinteistöjen omistaja vaihtuu, jatkaa henkilökunta ja museotoiminta entiseen malliin. Hämeen linnan päävuokralainen on jatkossa Museovirasto. Se voi huolehtia omista alivuokralaissuhteistaan – käytännössä tehdä esimerkiksi ravintolan kanssa sopimukset.

– Etuna on, että se vuokra, mitä Museovirasto maksaa Senaatti-kiinteistöille kattaa jatkossa myös korjausvelkaa. Ongelmana on ollut, että Museovirastolla on ollut liian vähän rahaa käytössä korjauksiin. Nyt tilanteen pitäisi parantua radikaalisti, aiemmin Museovirastossa työskennellyt Flink kiteyttää.

Esilinnan katto vuotaa

Lisäraha on tarpeen, sillä työtä linnassa riittää.

Tänä vuonna aloitettu vallihautojen korjausurakka jatkuu ensi vuonna samojen urakoitsijoiden kanssa. Vankityötä hyödynnetään jatkossakin.

Akuutein kohde linnassa ovat eri osien katot. Esilinnan katto kaipaisi kipeästi korjausta, sillä syksyllä on huomattu, että katto vuotaa paikoin. Vuotokohdat ovat suunnilleen museokaupan yläpuolella. Paikkauksen lisäksi katto kaipaisi myös maalausta.

– Myös itse päälinnan katto pitäisi kunnostaa. Siitä tulee kallis urakka, sillä jo yksin telinekustannukset ovat niin hurjia. Esimerkiksi Turun linnan peltikaton pieni korjaus maksoi 15 000 euroa, mutta telineisiin meni jopa 100 000 euroa, Flink sanoo.

Päälinnan katon remonttia tuskin ensi vuonna vielä aloitetaan, todennäköisesti vain kunnostustarve tutkitaan. Päälinnalle pitäisi suunnitella myös jonkinlainen palosuojaus, ja linnan muuritkin kaipaisivat korjailua.

Ensi vuonna ohjelmassa on myös talotekniikan kuntoarvio. Hämeen linnan – kuten muutkin Suomen historialliset linnat – ovat tulleet putkiremontti-ikään.

Vankilamuseon kosteusongelma tutkitaan

Kun kiireisimmät kohteet on hoidettu, ryhtyvät Senaatti-kiinteistöt ja Museovirasto yhdessä miettimään, miten linnan esteettömyyttä voitaisiin parantaa.

Koko linnaa on mahdoton muuttaa esteettömäksi, mutta jotain voidaan tehdä. Piha-alueen vaikeakulkuiselle kiveykselle esimerkiksi voitaisiin tehdä graniitista tai muusta sileästä kivestä kulkuraide.

– Kaivohuoneen puolelle voisi miettiä jonkinlaisia ramppiratkaisuja, jotta sisäpihalle pääsisi.

– Esteettömyyden miettiminen on iso urakka, esimerkiksi Turun linnassa toteutettuja ratkaisuja pohdittiin ja suunniteltiin kolme vuotta, Flink muistuttaa.

Ensi vuonna Hämeen linnalle sekä kaikille muillekin Senaatti-kiinteistöille siirtyville kiinteistöille tehdään oma korjaus- ja hoitosuunnitelmansa. Opas toimii työvälineenä tuleville kiinteistöpäälliköille.

– Vieressä sijaitsevalla vankilamuseolle on varattu korjausrahaa ensi vuodeksi. Museon alapohjassa on havaittu kosteusongelma, joka ilmenee pahana hajuna. Rahaa on varattu tutkimuksiin sekä korjausten aloittamiseen, Flink sanoo. (HäSa)