Kanta-Häme

Katse koko ajan taivaalle

Kantolassa olevan toimiston seinät on peitetty julisteilla, kartoilla – ja ennen kaikkea kuumailmapallon kuvilla.

Seinällä lentokoneen korkeusmittarista tehty kello näyttää UTC-yleisaikaa. Työpöydän vastakkaiselle seinälle on ripustettu kokoelma vanhoja ilmalaitteita.

Näyttäisi siltä, että toimisto yrittää katon ja seinien avulla pitää Olli Luomaa ainakin tämän haastattelun ajan maankamaralla.

– Leonardo da Vinci sanoi aikanaan, että kun ihminen on kerran päässyt taivaalle, hän kulkee aina katsomassa taivaalle miettien milloin pääsee sinne taas uudelleen, Luoma sanoo.

Tänä kesänä Linnan Pallo oy:n yrittäjänä ja päälentäjänä toimivalle Luomalle tuli 2 000 tuntia täyteen kuumailmapallon ohjastajana. Hän on lentänyt yli 20 maassa, ja viime lokakuussa Luoma kävi kuumailmapallolla korkeammalla kuin kukaan on Suomessa pallolla käynyt.

Saavutusten lista on pitkä, mutta Luoma ei lentämiseen koskaan kyllästy.

– On aina yhtä seikkailua, kun lähtee pallolla taivaalle. Palloa ei voi ohjata mitenkään, ja se on homman suola.

Aluksi liian rauhallista

Olli Luoma pääsi kuumailmapallon kyytiin ensimmäisen kerran vuonna 1988. Tuolloin vielä puolustusvoimilla Panssariprikaatissa upseerina työskennellyt Luoma ei innostunut palloilusta, mutta hän oli jo 1970-luvun lopulta saakka harrastanut laskuvarjohyppäystä.

Vuonna 1991 Luoma päätti lopettaa puolustusvoimissa. Huoltokomp-panian päällikkönä työskennellyt Luoma päätyi Ilmailuliittoon laskuvarjotoiminnan ohjaajaksi.

Vuotta myöhemmin hänen toimenkuvansa laajeni, ja hän sai hoidettavakseen myös liiton kuumailmapalloilun. Samoihin aikoihin Ilmailuliitto myös hankki ensimmäisen kuumailmapallonsa.

– Ensimmäisellä lennolla ajattelin, että tämä on liian rauhallista. Ikää tuli sitten muutama vuosi lisää, ja se alkoi tuntua minun jutultani. Kun lopulta osallistuin ensimmäiseen kuumailmapallotapahtumaan, tuntui kuin olisin tullut kotiin, Luoma selittää.

Luoma hankki lopulta itselleen lentolupakirjan, ja sillä tiellä hän on edelleen.

– Alussa oli kyllä sellaisia kauhulentoja, jotka olivat aivan älyttömiä. Oli vain halu lentää. Lähdimme joltain Rengon pellolta, emmekä olleet katsoneet yhtään laskeutumispaikkoja. Välillä laskeuduttiin metsäteille, välillä metsään.

1990-luvun puoleenväliin saavuttaessa Luoma sai toimiluvan yleisölennätysten järjestämiseen. Hänen vaimonsa puolestaan huolsi laskuvarjoja, joten oli järkevää perustaa yritys. Näin Linnan Pallo sai alkunsa.

Vahingossa Afrikkaan

Kuumailmapalloyrittäjän elämä etenee kausiluontoisesti. Huhtikuusta lähtien kiirettä on aina syksyn alkuun asti, jolloin lennot vähenevät. Hiljaisena vuodenaikana ehtiikin lentää enemmän omaksi ilokseen.

Vaikka Luoma ei ole kyllästynyt Hämeenlinnan seudun maisemiin, hän osallistuu paljon palloilutapahtumiin ympäri maailmaa.

Yksi ikimuistoisista tarinoista sattui kymmenen vuotta sitten Boliviassa, kun maan matkailuministeriö rahoitti kuumailmapalloilijoille tutustumismatkan maahan.

– Meidän piti vain järjestää itsemme ja välineemme Madridiin, ja sieltä meidät hoidettiin Boliviaan. Matka kesti puolitoista viikkoa, ja teimme vain kaksi lentoa. Maisemat olivat kyllä hulppeat.

Eikä sovi unohtaa lokakuista Suomen ennätyskorkeutta, jonka Luoma saavutti lokakuussa. Mikäli kuumailmapallon polttimen pilottiliekki olisi saanut 7,6 kilometrin korkeudessa paremmin happea, ennätystä olisi voinut korottaa vielä enemmän.

Luomalla on vielä hallussaan toinen, hieman vahingossa sattunut ennätys muutaman vuoden takaa. Hän osallistui ystävänsä kanssa kuuluisaan kaasupallolla lennettävään Gordon Bennett -kilpailuun, jossa pisimmälle lentänyt voittaa.

Genevestä lähteneet suomalaiset löysivät itsensä 42 tuntia myöhemmin Algeriasta, Välimeren toiselta puolelta.

– Lähdimme keskeltä Eurooppaa, ja missasimme maanosan kokonaan. Tuloksemme hylättiin, koska lensimme kilpailualueen ulkopuolelle, hän sanoo ja nauraa.

Heistä tuli ensimmäiset ihmiset, jotka lensivät Välimeren yli Euroopasta Afrikkaan kaasupallolla.

Ennätys kirjattiin Luoman ja tämän ystävän nimiin, koska he laskeutuivat maaperälle ennen kahta muuta pallokuntaa.

Ilmaa kevyempää kaasua

Kuumailmapallo on Luomalle nautinto ja työ, mutta hänen nykyinen intohimonsa lentämisessä kohdistuu kaasupalloon.

Ero on siinä, että kuumailmapallossa ilmaa lämmitetään, kun taas pallon muotoinen kaasupallo täytetään happea kevyemmällä kaasulla, kuten vedyllä tai heliumilla.

Käytännössä kaasupallolla pystyy lentämään hyvin pitkiä matkoja.

– Kaasupallon lento on kuningaslaji. Mittasuhdetta antaa se, että täällä lentäessämme katsomme, onko Hyvinkäällä hyvä sää. Kun yritimme lähteä kaasupallolla ensimmäisen kerran Saksasta Magdeburgista, emme voineet nousta ilmaan, koska Puolassa oli huono sää, hän selittää.

Suurin haave hänellä on vielä päästä lentämään Alppien yli. Ensi vuonna pitäisi kuitenkin ylittää Suomenlahti.

– Maailma on niin erilainen taivaalta katsottuna. Se rauhallisuus on todella hienoa, varsinkin yöaikaan kaasupallolla, joka ei päästä mitään ääntä. Ollaan todellakin arjen yläpuolella. (HäSa)

Päivän lehti

26.9.2020

Fingerpori

comic