Kanta-Häme

Katseet auringonlaskun aikaan länteen

Huippukomeetta PanSTARRS ei vaadi näkyäkseen Hämeenlinnan tähtitieteen harrastajien laitteita Ahveniston vesitornin katolla. Terve silmäpari riittää.

 

– Voitaisiin ottaa kiikarit ja lähteä katsomaan, sanoo Raimo Känkänen.

Ajatus tuntuu hieman pöllöltä, kun lähietäisyydellä on ihan oikea kaukoputki.

 

– Paljaalle silmälle se on kirkas, mutta melkoisen merkityksettömän näköinen kohde. Kiikareilla se saattaa olla aika vaikuttavakin. Nähtävissä voi olla kaksi pyrstöä. Kappaleen ionisoitumisesta syntyvä ionipyrstö ja todennäköisesti jään ja veden aiheuttama vesihöyrypyrstö, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja.

Ursan mukaan näyttäviä komeettoja saadaan ihailla Suomessa noin kerran vuosikymmenessä, paljaalla silmällä havaittavia pyrstötähtiä noin puolentoista vuoden välein. Tämä vuosi on todellinen komeettojen huippuvuosi kolmella tähtitaivaan kohteella, joista viimeisen, marraskuussa lähestyvän C/2012 S1 (ISON):n odotetaan olevan näyttävin.

– Tämä PanSTARRS on melkoisen tiivistä materiaali ja massaltaan raskas. Pinnalta tumma, perinteinen komeetta.

Komeetta kulkee hyvin läheltä Aurinkoa. Etukäteen on mahdotonta arvioida, kuinka se reagoi kuumuuteen, paineeseen ja aurinkotuuliin.

– Jääperäisen materiaalin sulaminen aiheutti pallon Holmesin ympärille. Mutta saattaa olla, että vesihöyrypyrstö muuttuu kokonaan vesihöyryksi, jolloin pyrstö yhtäkkiä katoaa, selittää Känkänen.

Säväyttäjät: Halley ja Hyakutake

PanSTARRS näkyy koko Maahan. Suuren etäisyytensä takia se näkyy myös pitkään, pari kuukautta. Suomessa katse kannattaa suunnata maaliskuussa lännen ja luoteen välille, huhtikuun puolella luoteen ja pohjoisen välille. Korkeimmillaan pyrstötähti on vajaa tunti auringonlaskun jälkeen.

Raimo Känkänen itse alkoi väijyä PanSTARRSia ensimmäistä kertaa lauantaina.

– Tukeudun enemmän nettiin. Se on kuin karkkikauppa. Sieltä voi poimia paljon hyvää, Känkänen nauraa.

Youtube-videot palvelevat omalla tavallaan nopeaa tiedonvälitystä, mutta tähtitieteestä astetta vakavammin kiinnostuneille puheenjohtaja suosittelee avaruustutkimuslaitosten kuten Nasan, Esan ja Jaxan sivuja sekä postituslistoja.

– Tieto tulee pienellä viiveellä, mikä tarkoittaa sitä, että se on vahvistettua ja ehkä vähän suodatettuakin.

Omiksi komeettasuosikeikseen Känkänen mainitsee Halleyn (1986), joka oli samalla hänen ensikontaktinsa Hämeenlinnan Vegaan, sekä Hyakutaken (1996), josta otetut kuvat säväyttivät harppauksin edistyneen kuvaustekniikan ansiosta.

– Mutta mielenkiintoista on sekin, kuinka paljon tuolla on sellaista, mitä ei näe. Ne vain tuleva ja menevät, ja jälkeenpäin todetaan, että jotain meni! (HäSa)

Hämeenlinnan Vegalla on ensi viikolla avoimet ovet maanantaista perjantaihin kello 19–21.30. Osoite Koirakoulunkatu 3.