Kanta-Häme Hämeenlinna

Katso onnettomuuskartat: Näissä risteyksissä rytisee useimmin Hämeenlinnassa

Kaupunki aikoo nyt panostaa etenkin Viipurintien vaaranpaikkojen parantamiseen. Myös Poltinahon jatkuvasti puhuttavan kiertoliittymän muutokset ovat jälleen tarkasteltavina.
Kevyelle liikenteelle pahimmat paikat ovat Poltinahon kiertoliittymä ja Viipurintien–Arvi Kariston kadun risteys (kuvassa). Niissä on sattunut heille eniten loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Hämeenlinnan kantakaupungin vaarallisimmat risteykset onnettomuustilastojen valossa ovat Poltinahon kiertoliittymä sekä risteys, jossa kohtaavat Viipurintie, Keinusaarentie ja Hämeentie.

Kummassakin sattui vuosivälillä 2014–2018 kymmenen liikenneonnettomuutta.

Yhtä usein rysähti Luolajassa Aleksis Kiven kadun, Rengontien ja Luolajantien risteysalueella, jossa tosin yksi kuolonkolari tapahtui hiukan sivussa pääristeyksessä. Ruutukaava-alueen pahin paikka on Viipurintien ja Arvi Kariston kadun risteys.

Kaupungin katuverkolla ylipäätään onnettomuus sattuu yleisimmin risteyksissä.

Viipurintiellä ongelmakohtia ovat myös Hätilänkadun, Papinniityntien ja Laaniitynkadun risteykset. Kaupunki aikookin nyt selvittää, kuinka Viipurintie saataisiin turvallisemmaksi.

– Tänä vuonna panostamme suunnittelussa Viipurintien kokonaisuuteen, ja mietimme mitä sille voisi tehdä vuonna 2021, sanoo maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki.

– Viipurintiellä voidaan tehdä paljon asioita. Teemme sitten todennäköisesti kerralla kaikki toimet.

Juttu jatkuu aina karttojen ja kuvien jälkeen:

 

Viipurintieltä opastusta keskustan sijasta Paasikiventielle

Liikennettä pyrittäneen ohjaamaan aiempaa enemmän Paasikiventielle. Nyt opastus vie autoja Tampereen suuntaan Lukiokadun kautta, vaikka Paasikiventieltä on moottoritielle uusi liittymä.

Jos autoilijoita saataisiin houkuteltua käyttämään enemmän Paasikiventietä, tämä vähentäisi liikennettä myös hankalassa Arvi Kariston kadun risteyksessä.

– Tutkimme myös, voisiko jo Viipurintien vesistösillalla olla neljänkympin rajoitus, Lähteenmäki kertoo.

– Ehkä samassa yhteydessä voimme miettiä rajoituksia koko keskustassa, voisiko kolmenkympin rajoitus olla hyvä. Vakavia onnettomuuksia tapahtuu vähemmän, kun nopeusrajoitus on alhainen.

Muina parannuksina Viipurintien ongelmiin mietitään valaistuksen parantamista risteysalueilla sekä joidenkin risteysalueiden tai suojateiden korottamista.

Parannusta kaavaillaan myös Rantakasinon kulmalle, jossa kadulle ja suojatielle nousevat suoraan puiset portaat.

Poltinahon kiertoliittymään parannusta tai liikennevalot

Viipurintien ison risteyksen liikennevaloissa on pyöräilijöillä ja kävelijöillä pitkät odotusajat. Liikennevalot eivät muutenkaan ole Lähteenmäen mukaan yksinkertainen ja varmasti toimiva ratkaisu.

Vielä on kuitenkin mahdollista sekin, että Poltinahon kiertoliittymä muutettaisiin liikennevaloristeykseksi, vaikka lautakunta toisin päätti vuonna 2014.

Pari vuotta sitten kaupunki sanoi lausunnossaan hallinto-oikeudelle, että Poltinahon kiertoliittymä muutetaan liikennevaloristeykseksi. Tämä liittyi valitukseen, joka oli tehty tuolloin suunnitellun suurlukion asemakaavasta.

– Mietimme kuinka sen kanssa etenemme. Nykyisellään liittymä ei ole hyvä, koska sen läpi voi ajaa liian kovaa, Lähteenmäki sanoo.

Viime viikolla tapahtui ulosajo Parolantien ja Vuorentaantien risteyksessä. Se ei ole lainkaan Hämeenlinnan pahimpia risteyksiä, sillä vuosina 2014-18 siinä sattui vain yksi, omaisuusvahinkoihin johtanut onnettomuus. Kuva: Sara Aaltio

Onnettomuuksien määrässä on hyvä suunta

Etenkin keskustan liikenne on Niklas Lähteenmäen mukaan koko ajan lisääntynyt. Silti viime vuonna sattui pyöräilijöille ja jalankulkijoille hiukan vähemmän onnettomuuksia kuin edeltävän viiden vuoden aikana keskimäärin vuosittain.

Asukasmäärään suhteutettuna ovat Hämeenlinnassa jalankulkijat kuitenkin joutuneet onnettomuuteen hiukan useammin kuin koko Suomessa.

Kevyelle liikenteelle, eli jalankulkijoille, pyöräilijöille ja mopoilijoille, ovat pahimmat paikat Poltinahon ympyrä ja Viipurintien–Arvi Kariston kadun risteys. Niissä on sattunut heille eniten loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia.

Kevyen liikenteen vaaranpaikkoja ovat esimerkiksi myös Viipurintien terveysaseman kohta ja melkein koko Ahvenistontie, Nummen puoleista parin sadan metrin pätkää lukuun ottamatta.

Omaisuus- tai henkilövahinkoihin johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä on joka vuosi vähentynyt Hämeenlinnassa alkaen vuodesta 2014. Tuolloin niitä kirjattiin 272, vuonna 2018 vain 98.

Onnettomuudet ovat vähentyneet senkin jälkeen, kun syksyllä 2015 muutettiin eläinonnettomuuksien kirjaamisen tapaa: vain aineellisia vahinkoja tuottaneita eläinonnettomuuksia ei enää kirjata.HäSa

Onnettomuus vähintään joka toinen päivä

Hämeenlinnan kaupungin alueella kulkevilla kaduilla ja maanteillä sattui vuosina 2014–2018

1 092 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta.

Keskimäärin onnettomuuksia oli 218 vuodessa, eli niitä sattui useammin kuin joka toinen päivä.

Tuolla aikavälillä kaupungin liikenteessä kuoli vuodessa keskimäärin neljä ja loukkaantui 72 ihmistä.

Onnettomuuksista 40 prosenttia tapahtui katuverkolla, 53 prosenttia maanteillä ja kuusi prosenttia yksityisteillä sekä muilla liikennealueilla.

Suomessa käytössä olevan liikenneonnettomuuksien kustannusten laskentamallin mukaan onnettomuudet maksoivat kaupungille noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa. Summa koostuu muun muassa pelastus-, terveydenhuolto- ja sosiaalitoimen menoista.

Päivän lehti

19.2.2020