fbpx
Kanta-Häme

Katso suomalaisten asiantuntijoiden arviot koronaviruksen tulevaisuudesta – Tuleeko toista korona-aaltoa ollenkaan ja milloin rokotus saadaan käyttöön?

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta kolme polttavaa kysymystä koronapandemian nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Asiantuntijat jakoivat mahdollisia tulevaisuudenkuvia, arvioita rokotteen massatuotannon aikataulusta ja muistutuksia ohjeiden noudattamisesta.
Rokotetta odotetaan kuumeisesti, sillä sen halutaan kitkevän koronan ja lopettavan rajoitukset. Kolmen saksalaisen yliopiston ja saksalaisen infektiotutkimuskeskuksen rokoteprojekti on yksi koronarokotehankkeista. Kuva: epa08473168
Rokotetta odotetaan kuumeisesti, sillä sen halutaan kitkevän koronan ja lopettavan rajoitukset. Kolmen saksalaisen yliopiston ja saksalaisen infektiotutkimuskeskuksen rokoteprojekti on yksi koronarokotehankkeista. Kuva: epa08473168

Kesä on lähtenyt liikkeelle koronan suhteen suotuisasti. Uusia koronatartuntoja todetaan Suomessa joka päivä vähemmän, vaikka koronarajoituksia on purettu. Suomesta voi nyt matkustaa Norjaan, Tanskaan, Viroon, Islantiin, Latviaan ja Liettuaan ilman karanteenia.

Yksittäinen koronatartunta voi kuitenkin kääntää edullisen kurssin ja saada aikaan uuden tartunta-aallon. Näin kävi esimerkiksi Etelä-Koreassa toukokuussa. Rokotteen on toivottu kitkevän koronan kokonaan.

Kysyimme asiantuntijoilta kolme kysymystä korona-aallon tulevaisuudesta ja nykyhetkestä. Asiantuntijat kertoivat, tuleeko toinen korona-aalto, kehitetäänkö virukseen rokote sekä mitkä ovat tällä hetkellä olennaisimmat tavat hillitä koronaviruksen leviämistä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Lasse Lehtonen kertoo, että ajatus toisesta korona-aallosta perustuu pitkälti influenssaviruksen käyttäytymiseen. Kuva: Arttu Laitala
Lasse Lehtonen kertoo, että ajatus toisesta korona-aallosta perustuu pitkälti influenssaviruksen käyttäytymiseen. Kuva: Arttu Laitala

Lasse Lehtonen, diagnostiikkajohtaja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)

Toinen korona-aalto ei ole vääjäämätön, toteaa Lasse Lehtonen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja.

– Itse pidän sitä 50–50-todennäköisyytenä. Jokainen maa voi vaikuttaa siihen aika paljon omilla toimillaan.

Lehtonen uskoo, että koronatestejä tehdään syksyllä nykyistä enemmän. Hän sanoo, että yleensä flunssaviruksen pahinta aikaa on loka-marraskuu. Tällöin voi koittaa myös toinen koronavirusaalto.

Rokote näyttää Lehtosesta tässä vaiheessa mahdolliselta. Rokotteen kehittäminen kuitenkin kestää tyypillisesti vuodesta kahteen, ja tuotannon ylösajo vie jonkun aikaa.

– Itse uskon, että rokote voi olla olemassa jo ensi vuoden alkupuolella. Kun se saadaan riittäville tuotantovolyymeille, ollaan todennäköisesti siellä lähellä vuoden 2022 alkua.

Suomen hallituksen ja WHO:n suosittelema testaa, jäljitä, eristä -strategia on Lehtosen mielestä hyvä toimintatapa, kunhan sitä toteutetaan tehokkaasti.

– Pitää siis testata tarpeeksi ja huolehtia siitä, että mahdolliset tartuttajat tulevat eristetyksi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Ilkka Julkusen mielestä laajamittainen oireettomien testaus ei ole hyvä ratkaisu koronaviruksen kitkemiseksi. Se heittää hukkaan resursseja, koska testauksen hyöty jää matalaksi. Kuva: Jori Liimatainen
Ilkka Julkusen mielestä laajamittainen oireettomien testaus ei ole hyvä ratkaisu koronaviruksen kitkemiseksi. Se heittää hukkaan resursseja, koska testauksen hyöty jää matalaksi. Kuva: Jori Liimatainen

Ilkka Julkunen, virusopin professori, Turun yliopisto

Julkunen uskoo, että koronapandemian tulevaisuuden suhteen on kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa nykyinen trendi jatkuu niin, että tautitapausten määrä vähenee ja tauti häipyy. Toisessa vaihtoehdossa tauti jää kiertämään yhteiskuntaan ja tulee yksittäisiä tautitapauksia, pieniä epidemiapyrähdyksiä.

– Kolmas vaihtoehto on se, että jossain vaiheessa tulee vähän isompi epidemia, ns. epidemia-aalto. Se voi tulla syksyllä, talvella tai joskus myöhemmin.

Sitä, valmistuuko rokote, ei Julkusen mukaan voida tietää varmaksi. Tässä vaiheessa on edessä vielä monta vaihetta. Tärkeintä on selvittää, että rokote on oikeasti turvallinen ja että se saa aikaan immuunisuojan tautia vastaan.

– Jos kaikki menee hyvin, niin aikaisintaan voitaisiin alkaa rokottaa väestöä vuoden päästä.

Julkusen mielestä tällä hetkellä kaikkein keskeisin tapa estää koronaviruksen leviämistä on kiinnittää huomiota ihmisen omaan tartunnantorjuntaan.

– Muistetaan pestä kädet, pidetään riittävää etäisyyttä muihin ihmisiin ja muistetaan hyvä yskimishygienia. Jos on sairas, pitää sairastaa kotona ja mennä lääkäriin.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Jussi Sane kertoo, että viranomaiset seuraavat epidemiologista tilannetta aktiivisesti eri mittareilla. Kuva: Arttu Laitala
Jussi Sane kertoo, että viranomaiset seuraavat epidemiologista tilannetta aktiivisesti eri mittareilla. Kuva: Arttu Laitala

Jussi Sane, johtava asiantuntija, infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Sitä, tuleeko toinen korona-aalto, ei voida tarkkaan ennustaa, toteaa Sane.

– Skenaarioita voi toki laatia ja niihin tulee varautua. Kyse voi olla toisesta aallosta, pienemmistä ”laineista” tai sitten voi esiintyä hyvin paikallisia ja rajoittuneita ryvästymiä.

Sane kertoo, että rokoteaihioita on yli 200. Rokotekehitys menee eteenpäin useissa tutkimusryhmissä ja yrityksissä, ja optimisimmat arviot puhuvat valmiista rokotteesta jo tämän vuoden puolella. Se ei kuitenkaan Sanen mukaan ole sama asia kuin rokotteen laajamittainen saatavuus eri maissa.

– Ehkä realistisimmat arviot puhuvat ensi vuodesta myyntiluvan saaneen rokotuksen suhteen. Rokotteen tehoon ja turvallisuuteen liittyy kuitenkin epävarmuutta, ja viivästyksiin johtavia yllätyksiä voi eri kehitysvaiheiden aikana tulla.

Sane muistuttaa, että edelleen on tärkeää noudattaa ohjeita kontaktien vähentämisestä ja käsi- ja yskimishygieniasta, vaikka rajoituksia on purettu.

– Tärkeintä on tunnistaa tapaukset ajoissa ja vähentää jatkotartuntojen riskiä tehokkaalla tartunnanjäljityksellä.

Korona juuri nyt

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) torstaina julkistettujen tietojen mukaan koronaviruksen leviäminen jatkaa hidastumista verrattuna viimeisen kahden viikon tilanteeseen.

Tällä hetkellä arvioitu viruksen tartuttavuusluku on 0,70–0,80. Tämä tarkoittaa, että koronavirusepidemia on hiipunut Suomessa jo pidempään.

Kahdentoista sairaanhoitopiirin alueella ei ole todettu uusia tapauksia viimeisimmän seurantajakson (1.–7.6.) aikana.

Koronaviruksen testauskapasiteetti on tällä hetkellä yli 13 000 näytettä päivässä.

Viimeisellä seurantajaksolla koronavirustestejä on tehty vähemmän kuin edeltävillä viikoilla. Kesäkuun alussa testattiin muutamana päivänä alle 1 000 koronaepäilyä, mikä on roimasti vähemmän kuin on testattu viimeisen kuukauden aikana.

Positiivisten näytteiden osuus on runsas yksi prosentti kaikista otetuista näytteistä.

Terveydenhuollon työntekijöiden osuus työikäisten koronatartunnoista on hieman muita aloja korkeampi. Vuonna 2019 kaikista työntekijöistä 7,4 prosenttia työskenteli terveyspalveluiden parissa, mutta terveydenhuollon työntekijöiden osuus todetuista koronavirustapauksista on noin 17 prosenttia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Menot